Kotiin saavuin kauniista talven lumisateesta,
uunituoreet piparit tuoksuen kodissa.
Joulukuusi koristeltu on,
ja jouluvalotkin kirkkaina loistaa.
Jouluruoat uuniin pistetty,
ja paketit joulukuusen alle.
On joulu meille viimein saapunut.
Jouluvalojen loiste huokuu ikkunoista,
kävellessäni lumisateessa.
Hetkeksi pysähdyn.
Siinä seisoen, lumen leijaillessa kasvoilleni
tähtiä katsoen.
Kirkonkellojen ääni kaikuu humeasti korvissani,
kävellessäni lumista polkua pitkin,
kuullen kauneimmat joululaulut,
muistaen syntymän Jeesuksen.
On valkea lumi viimein saapunut,
se meitä ilahduttaen.
Hento, kaunis, valkoinen,
se meidän kenkiemme alla narskuu.
On talvi täällä,
joulu sitä seuraten.
Hiljenee vuoden arkinen kiireinen elämä,
syksyn aherrus päättyen.
On viimein aika rentoutua,
perheen ja ystävien kanssa nyt nauttien.
Satojen kynttilöiden valaistessa
pimeää hautausmaata jouluyönä
polvistun kohdallesi,
kuiskaten rukoukseni
hiljaa kohti taivasta,
sinun kuultavaksi.
Suljen silmäni ja kuuntelen,
kuinka vuoden kiireet
hiljenevät joulurauhaan.
Kuulen, kuinka porot lentää,
lasten kurkkiessa ikkunoista.
Näen ikkunasta syksyn harmauden
peittyvän kimaltavan lumen alle.
Näen kuinka taloissa valot syttyy,
joulun merkiksi.
Hengitän syvään, ja annan joulun minut rauhoittaa.
Jouluyönä loistaa tähdet kirkkaat taivaalla.
Tontut pienet piileksien piilopaikoissaan,
tarkkailen lapsia tarkkaan.
Vanhemmat jouluvalmisteluita valmistellen,
ja porot pukkia odotellen.
Voi joulutaian jo tuntea,
sillä onhan joulu aivan ovella.
