Agora-matka 2016 – Lissabon, Portugali
Vuosittaiseksi tavaksi muodostuneen Agora-kulttuurimatkan kohdemaa oli tänä keväänä Portugali ja sen pääkaupunki Lissabon. Matkalle päässeet oppilaat valittiin kaikista kolmesta Tuusulan lukion toimipisteestä pääsykokeiden avulla. Huhtikuun puolessa välissä, kahta tapaamista myöhemmin, 24 hengen joukko oppilaita ja opettajia kokoontui keskellä yötä Helsinki-Vantaan lentokentällä ja nousi lentokoneeseen kohti Lissabonia.
Hotellimme sijaitsi loistavasti Lissabonin keskustassa. Vain muutaman sadan metrin päästä pääsimme joka aamu metroon, jolla jatkoimme juna-asemalle tai suoraan upeisiin kulttuurikohteisiin. Jokainen oppilas oli ennen matkaa kirjoittanut lyhyen esittelyn yhdestä kohteesta, ja siten saimme kuulla aina kattavan tietoiskun ennen vapaata kiertelyä.
Vierailimme monissa historiallisissa löytöretkien ajoilta olevissa luostareissa, palatseissa ja linnoissa. Heti ensimmäisenä päivänä kiipesimme Pyhän Yrjänän linnalle, Castelo de Sao Jorgelle. Muurien ja valtavan pihan ympäröimän linnan rakennukset aloitettiin jo 400-luvulla, ja se on siitä lähtien toiminut sekä kuninkaallisten asuinpaikkana että vankilana. Nykyään siellä voi nähdä vapaita riikinkukkoja − ja mikä parasta, huikeat näköalat koko Lissabonin yli aina Atlantille saakka.
Lisää linnan torneja ja muureja saimme nähdä, kun matkustimme junalla päiväksi yhteen Unescon maailmanperintökohteeseen: Sintraan. Noin 25 kilometrin päässä Lissabonista vuorten rinteessä sijaitsee Sintran kaupunki, jossa talot ovat vaaleanpunaisia ja palatsit kuin saduista. Vierailimme 1800-luvulta olevassa Penan palatsissa, Palácio da Penassa, jonka seinät on päällystetty kirjavilla laatoilla ja jonka keltaiset tornit kohoavat niin korkealle, ettei niitä pilvien lomasta nähnyt.
Valitettavasti päivä oli todella sateinen ja kastuimme läpimäriksi, joten emme päässeet nauttimaan Sintrasta toivomallamme tavalla. Muutama oppilas ja opettaja kuitenkin lähtivät uhmaamaan säätä ja kiipesivät koko Sintran yläpuolelle Maurien linnaan, kun me muut lähdimme kuivattelemaan hotellille ennen illan fado-esitystä.
Yhden aurinkoisen päivän vietimme Belémissä, missä kävimme myös Unescon maailmanperintökohteissa. Mosteiro dos Jerónimoksen eli Hieronymuksen luostarin rakentaminen aloitettiin 1600-luvulla tutkimusmatkailijoiden palattua idän rikkauksien kanssa. Luostari rakennettiin purjehtija Vasco da Gaman kunniaksi, ja myös hänen hautansa sijaitsee luostarin kirkko-osassa. Toinen kohde on Belémin nimikkotorni, Torre de Belém, joka on peräisin samalta aikakaudelta kuin luostari. Belémin torni ei ole suuri rakennus, mutta sijaintinsa vuoksi se on ollut käytössä puolustusvoimilla, vankilana sekä merkittävänä maamerkkinä purjehtijoiden palatessa kotiin. Belémissä vierailimme myös merenkulkumuseossa sekä modernin taiteen ja nykytaiteen museossa.
Museoiden, luostareiden ja linnojen lisäksi näimme myös nykyaikaisempaa Lissabonia. Modernissa Parque das Nações -kaupunginosassa sijaitsee Euroopan suurin akvaario, Oceánario de Lisboa. Sen jättimäisessä pyöreässä keskusaltaassa uiskentelee kaloja neljästä eri valtamerestä, ja sen ympärille rakennetuissa käytävissä ja huoneissa voi ihmetellä muiden vesistöjen kaloja, lintuja ja muita eksoottisia eläimiä.
Saimme myös runsaasti vapaa-aikaa, ja ensimmäisten päivien jälkeen osasimmekin liikkua metroilla ja takseilla kuin kotikaupungissa. Vapaa-aikana kiertelimme kaupoissa ja ravintoloissa tai kuljeskelimme vain ympäri Lissabonin katuja. Vakioruokapaikaksi muodostui alle puolen kilometrin päässä hotellista sijaitseva pizzeria Luzzo, jossa agoralaiset kävivät syömässä useammin kuin koko matkassa oli päiviä. Muutaman metropysäkin päässä hotellilta sijaitsi Colombo, yksi Euroopan suurimmista kauppakeskuksista. Vaikka kävimme sielläkin monta kertaa, emme ehtineet edes nähdä kaikkia siellä olevia liikkeitä.
Kauppakeskus Colombon vieressä sijaitsi paikallisen jalkapallojoukkue SL Benfican kotistadion, johon opettajat ja suurin osa oppilaista pääsivät tutustumaan ihan paikan päälle, sillä meille oli saatu ostettua liput Mestareiden liigan otteluun. Kyseinen ottelu oli mahtava kokemus, vaikka ei olisikaan suuri jalkapallon ystävä. Suomalaisena turistina stadionin ihmismäärä oli päätä huimaava, sillä loppuunmyyty ottelu veti paikalle yli 60 000 ihmistä. Ottelun kruunasi huikea kotiyleisön luoma tunnelma, joka vallitsi areenalla.
Viiden yhdessä Lissabonissa vietetyn päivän jälkeen kokoonnuimme taas keskellä yötä Helsinki-Vantaan lentokentällä hyvästelemään toisemme. Väsymyksen lisäksi matkasta mukaan jäi paljon kaikkea muutakin: kamerat täynnä upeita kuvia kohteista ja ryhmäläisistä, ostoksia ja tuliaisia paikallisista liikkeistä sekä muutamat rakkulat muistona kävellyistä kilometreistä. Parasta matkassa oli kuitenkin tutustua uusien nähtävyyksien lisäksi uusiin ihmisiin ja saada monia uusia ystäviä. Aluksi puolituntematon porukka ei ollutkaan enää ryhmä kasvoja, vaan nyt kaikkiin oli tutustunut enemmän tai vähemmän niin, että ainakin nimi oli muistissa.
Opettajatkaan eivät tuntuneet enää niin etäisiltä, Portugalissa olimme kaikki tasavertaisia turisteja etsiessämme oikeita osoitteita, metropysäkkejä tai Wi-Fi-salasanoja. Kiitänkin nyt kaikkien mukana olleiden puolesta opettajia, jotka näkivät niin paljon vaivaa matkan eteen sekä ennen kaikkea toisia mukana olleita oppilaita, jotka tekivät Agora2016 -projektista varmasti yhden koko lukioni mahtavimmista kokemuksista. Kiitos!
