[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”Sonic Lost World”]
Konsoli: Wii U
Pelityyppi: Tasohyppely
Kehittäjä: Sonic Team
Tuottaja: Takashi Iizuka
Julkaisija: SEGA, Nintendo
Pelaajia: 1-2
Julkaisupäivä: 18. Lokakuu 2013 (EU) [/stextbox]
Segan Sonic the Hedgehog -pelisarja on aina ollut minulle rakas kaikkien muiden Nintendon pelinimikkeiden lisäksi. Mikään ei voita sitä hetkeä, kun kuulin, että Nintendo ja Sega yhdistäisivät voimansa ja kehittäisivät uuden Sonic-pelin, joka julkaistaisiin vielä tänä vuonna.
Peli alkaa pääpahis Eggmanin takaa-ajosta. Eggman on napannut söpöjä pikkueläimiä, ja yrittäessä vapauttaa niitä Sonic ja Tails joutuvat pakkolaskeutumaan Lost Hex -nimiselle planeetalle. Pian he huomaavat Eggmanin hankkineen uusia apureita. Deadly Six -niminen joukko on uskollinen Eggmanille, koska tämä hallitsee heitä jonkinlaisen taikasimpukan avulla. Äkkipikaisuutensa takia Sonic ei ajattele seuraamuksia vaan tuhoaa simpukan tilaisuuden saadessaan. Samalla Sonic vapauttaa Deadly Six:in Eggmanin tahdosta, ja he käännyttävät Eggmanin robotit Eggmaniä itseään vastaan. Heidän mestarisuunnitelmansa on kliseisesti maailman tuhoaminen Eggmanin koneen avulla. Kone pystyy imemään maasta sen elinvoiman. Tämä pakottaa Sonicin ja Tailsin lyöttäytymään yhteen Eggmanin kanssa.
Tarina on hauska ja erilainen siinä mielessä, että tällä kertaa maailma ei ole vaarassa Eggmanin takia ja Sonic tyrii pelissä useaankin otteeseen, mikä saa pelaajan huomaamaan, että uhkarohkea siili ei ole ylivoimainen supersankari, mikä antaa mahdollisuuden samaistua häneen.
Hahmojen väliset ystävyys- ja vihasuhteet saavat komediaa ja naurua aikaiseksi, mutta myös hieman surullisiakin kohtauksia nähdään.
Peli hyödyntää hyvin Wii U:n ominaisuuksia. Kosketusnäytön avulla käytetään söpöjen Wisp-olentojen voimia, jotka auttavat Sonicia muun muassa lentämään, kaivautumaan maan alle ja räjäyttämään lähimmät pahikset. Näytöllä näkee myös kartan ja tehtävälistan.
Ohjausta on uudistettu mukavalla tavalla. Sonic ei enää juokse automaattisesti, vaan oletuksena hän kävelee. Pelaajan täytyy painaa nappia pohjassa, jotta saa siilin juoksemaan. Myös hänen nopeuttaan on hidastettu. Tämä helpottaa ohjausta ja vähentää Sonic-pelaajille tuttuja äkkikuolemia. Nyt kuolemista saa syyttää vain itseään.
Tavallisen hakeutuvan hyökkäyksen lisäksi Sonicilla on myös uusia liikkeitä. Yksi uusista liikkeistä on kyky juosta seinillä ja katossa. Toinen liike on potkuisku, joka voi rikkoa vihollisen suojan, ja on useissa pomotaisteluissa avain voittoon.
On helppo huomata, että tasojen toteutuksessa on nähty vaivaa. Ne ovat erittäin värikkäitä, ja yksityiskohtia on paljon. Jokainen taso on kaunis, ja niissä on useita erilaisia salaisia oikoteitä. Yleensä tälläisten oikoteiden varrella on harvinainen punainen tähtisormus. Jos haluaa kerätä kaikki tähtisormukset, saa nähdä hieman vaivaa ja tasoon ”joutuu” palaamaan useammankin kerran. Tämä ei kuitenkaan ole huono homma, koska tasot eivät käy tylsäksi ja voisinkin itse pelata niitä jo pelkästään musiikin takia. Jokaisen tason musiikki on erittäin eloisaa ja mieleenpainuva. Erityisesti vesimaailman musiikki on yksi suosikeistani.
Huomasin, että jotkut tasot ovat erittäin vaikeita, kun otetaan huomioon, että tämä peli on tarkoitettu lapsille. Alussa pelaaminen on mukavaa ja sulavaa, mutta Sonic Team näköjään totesi tasojen olevan liian helppoja, mikä johti viimeisten tasojen vaikeustason nostamiseen erittäin korkealle. Tämä järjetön vaikeuspiikki tuotti minulle kummastusta ja vaikeuksia päästä peli läpi. Peli muuttui yhtäkkiä millintarkaksi hyppimiseksi, ja tasot saivat hien pintaan. Myös tarina on hieman kiirehdittyä loppuvaiheessa.
Silti Sonic Lost World on ostamisen arvoinen. Se on viihdyttävä, vaikkakin lyhyt peli, joka saa haluamaan lisää.
