Joulu on taas tuloillaan ja vuosi lopuillaan. Mutta mitä joulu oikeastaan on, ja mistä se on peräisin? Useimmat suomalaiset mieltänevät joulun olevan alun perin Jeesuksen syntymäjuhla, mutta todellisuudessa talvipäivänseisauksen aikoihin vietettyjen juhlien perinne juontaa juurensa paljon pidemmälle. Esimerkiksi aikoinaan nykyisen Saksan alueella ja Skandinavian eteläosissa asuneet muinaiset germaanit viettivät joulukuun lopussa yule-talvijuhlaa, ja muinaisilla roomalaisillakin oli oma keskitalven juhlansa. Kristinusko alkoi levitä Eurooppaan pian ajanlaskumme alun jälkeen, ja vähitellen kristillinen joulunvietto sekoittui Euroopan pakanakansojen samaan aikaan vietettyihin juhliin syrjäyttäen ne lopulta kokonaan.
Suomeen joulunvietto tuli kristinuskon mukana eli noin tuhat vuotta sitten. Suomessakin vietettiin vielä 1800-luvulle asti loppuvuoden juhlana joulun rinnalla kekriä eli sadonkorjuujuhlaa, joka tosin sijoittui ajallisesti hieman syksymmäksi kuin joulu. Suomessa joulu on aina ollut nimenomaan kristillinen juhla, ja esimerkiksi yhä edelleenkin suosittu joulukirkko liittyy vanhaan protestanttiseen perinteeseen. Monet muutkin suomalaiset jouluperinteet ovat peräisin pitkien aikojen takaa, kuten esimerkiksi saunominen, jouluateria sekä ajan viettäminen perheen ja sukulaisten seurassa.
Viime vuosisatojen aikana joulun merkitys suomalaisille on kuitenkin muuttunut paljon. Tärkein esimerkki tästä lienee joulun voimakas kaupallistuminen, joka alkoi 1800-luvulla varakkaiden kaupungissa asuneiden säätyläisten keskuudessa. Kaupallistumiseen liittyy lahjojen antamisen lisäksi myös joulupukki sekä ehkä hieman yllättäen joulukuusi. Joulun kaupallistumista on sen alkuajoista lähtien aina tähän päivään asti paheksuttu ja on jopa pelätty perinteisen joulunvieton ja “joulun hengen” katoamista kaupallistuvan juhlan tieltä.
Toinen huomattava muutos joulun merkityksessä suomalaisille on ollut jouluun suhtautuminen uskonnollisena juhlana. Uskonnottomien ja muiden uskontojen kuin kristinuskon edustajien määrä on Suomessa on ollut kasvussa jo kauan, ja herää kysymys, mikä on tällaisen uskonnollisen juhlan asema moniuskontoisessa ympäristössä. On kuitenkin huomattavaa, että joulua eivät todellakaan juhli vain kristityt, vaan sitä juhlivat eräänlaisena ei-uskonnollisena talven juhlana uskonnottomat ja muut ei-kristityt Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Tällaisessa joulunvietossa korostuu joulun kaupallisuus, mistä hyvänä esimerkkinä ovat Itä-Aasian maat, joissa kristinuskolla ei koskaan ole ollut vahvaa jalansijaa.
Yksi hienoimmista asioista joulussa onkin se, kuinka montaa erilaista asiaa yksi juhla voi merkitä eri ihmisille. Näin joulun alla onkin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä joulu juuri meille merkitsee.
