Kesäloman viimeisestä villistä ja vapaasta päivästä on kulunut jo yli kuukausi. Syksy on selvästi saapunut, ja ylioppilaskirjoitukset ovat kirjaimellisesti nurkan takana. Tänä vuonna kouluun palaaminen ei kuitenkaan tuntunut niin tuskaiselta kuin ehkä joskus (kröhöm) on aikaisempina vuosina tuntunut. Itse asiassa, jopa odotin sitä.
Tänä kesänä olin ensimmäisestä päivästä loman toiseksi viimeiseen asti töissä. Ensimmäistä kertaa koko kesän – ei vain kuukautta tai kahta viikkoa. Kesätöitä hakiessani laitoin hakemuksia sinne sun tänne, vähän joka paikkaan. Ensiksi sain kaksi viikkoa töitä, sitten toisetkin kaksi viikkoa, ja lopulta koko kesä oli buukattu. Työpaikat olivat keskenään hyvin erilaisia: toimisto, kauppa ja tehdas. Viimeisimmässä tosin pesin ikkunoita, joita muuten riitti. Mielestäni nuorena tärkeää onkin ottaa vastaan kaikki mahdollisuudet ja kaikenlaiset työt. Vaikka kesätyö ei olisikaan “unelmaduuni” tai palkka olisi huono, siitä saa kuitenkin korvaamatonta työkokemusta. Työkokemus taas auttaa seuraavien ovien avaamisessa. Työntekijän oikeuksista ja esimerkiksi tauoista pitää ja kannattaa tietenkin pitää kiinni, mutta jos liikaa valikoi, mihin töihin haluaa ja ei halua, voi lopulta jäädä ilman töitä. Avoimin mielin siis kohti uusia kokemuksia ja töitä!
Työkokemus on arvokasta. Vaikka ikkunoiden peseminen ei – ainakaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan – ole tulevaisuuteni työnkuva, opin työelämästä yhtä sun toista. Vaikka harvassa työpaikassa tarvitaan taitoa pestä ikkuna puhtaaksi ilman raitoja ja vielä nopeasti, mutta jokaisessa työpaikassa tarvitaan kykyä puhaltaa yhteen hiileen, noudattaa ohjeita ja toimia oma-aloitteisesti. Juuri siitä on mielestäni kyse. Opin muun muassa, että asiat kannattaa tehdä kerralla kunnolla, sillä jonkun ne täytyy korjata ja huolitella lopulta kuitenkin. Opin myös, että aina saa kysyä apua, jos jokin asia tuntuu vaikealta. Reipas pitää olla, mutta enempää ei tarvitse tehdä kuin pystyy.
Kesä aikana sai myös aivan uudenlaista puhtia opiskeluun. Monta kertaa tuli jopa sellainen olo, että kunpa pääsisi jo koulun penkille levähtämään. Koulumaailmaa oppi arvostamaan enemmän. Reilun kuukauden opiskelu-urakan jälkeen suurin into ja motivaatiopuuska on kyllä jo ehtinyt laantumaan ja olen palannut takaisin arkeen. Koulu ja arki tarkoittavat myös uusimman Hyveen ilmestymistä! Syksyn ensimmäisessä Hyveessä päästän heti takaisin kesän lämpöön aurinkoisella reissujutulla Rodokselta. Abien ajatuksia voit lukea Mikon abikolumnista, ja kädentaitajien tai muuten taiteesta innostuneiden kannattaa ehdottomasti kurkata juttu kuvisdiplomin suorittamisesta! Lisäksi toimitus kokeili terveellisiä reseptejä fitness-tähtien inspiroimina ja joukkoon mahtuu toki Hyrylän lukion syysmuotiakin. Sokerina pohjalla on tietenkin yksi avoin työpaikka…
Oikein ihanaa syksyä toivottaa koko Hyveen toimitus!
