Katariina Kaitue, Paula Siimes, Minttu Mustakallio ja Sari Puumalainen. ©Vertti Teräsvuori.
[stextbox id=”tietolaatikko” caption=”Dreamteam”]
Ohjaaja: Minna Nurmelin
Kirjoittaja: Minna Nurmelin
Rooleissa: Katariina Kaitue, Minttu Mustakallio, Sari Puumalainen ja Paula Siimes
Ensi-ilta: 21.8.2014
Kesto: 1h 50 min + yksi 15 min väliaika
Esittäjä: Suomen Kansallisteatteri
Liput: 32€/29€/17€[/stextbox]
Ilmaisutaidon ryhmämme suuntasi syyskuisena keskiviikkona Helsinkiin Kansallisteatteriin katsomaan komediaksi luokiteltua näytelmää nimeltään ”Dreamteam”.
”Dreamteam” on psykologinen ja puhutteleva komedia, joka kertoo neljästä erilaisesta naisesta ja heidän päätöksestään perustaa yhteinen yritys nimeltään Dreamteam. Firman päätarkoituksena on valmentaa ja auttaa ihmisiä heidän erilaisissa ongelmissaan. Loppujen lopuksi naiset kuitenkin painivat vuorotellen omien ongelmiensa kanssa ja Dreamteaminä auttavat toinen toisiaan.
Täysillä rooliin eläytyen
Mia (Minttu Mustakallio) on manipuloiva ja viekas visiönääri, joka on koonnut ympärilleen unelmatiimin. Tiimin jäseniä ovat ravintovalmentaja Eeva (Katariina Kaitue), jolla asiat tuntuvat välillä kaatuvan niskaan, sisustussuunnittelija ja tavarahallinnan ammattilainen, tehtävälistoja tunnollisesti rustaava Jutta (Sari Puumalainen) ja silloin tällöin raivokohtauksia saava humanisti, ulkonäkövalmentaja Hanna (Paula Siimes).
Roolisuoritukset ovat nokkelia ja onnistuneita. Näyttelijät eläytyvät hahmoihinsa hyvin, ja rooliin heittäytyminen on tärkeää, erityisesti niissä kohtauksissa, joissa joku hermostuu. Roolihahmot ovat myös kovin samaistuttavia. Väsynyt perheenäiti on kyllästynyt lastensa harrastuksiin, ja kaikkeen siihen työhön, mitä lasten, sekä lasten harrastusten eteen pitää tehdä. Toinen taas toivoo joskus pääsevänsä vankilaan, missä ei voi tehdä muuta kuin istua ja vain olla.
Teatteritekniikka täydentää kokonaisuuden
Lavasteina on muutama puinen rakennuslava, yksi kaappi ja muutama pöytä. Väli-ajan jälkeen ”Dreamteam” on matkustanut ulkomaille, ja tällöin lavastukset on vaihdettu neljään puhallettavaan uima-altaaseen, aurinkovarjoon ja aurinkotuoleihin. Lavasteilla ei siis haettu liikoja, mutta niiden avulla yleisö pääsee hyvin mukaan eri tiloihin ja tilanteisiin. Valaistus, musiikki ja muut tehosteet tuovat esitykseen tunnelmaa ja jännitystä. Pelkistetty maskeeraus ja puvustus sopivat erinomaisesti näytelmän teemaan. Näytelmän kruunaavat kaikki pienet yksityiskohdat, jotka tukevat toisiaan luoden hyvän kokonaisuuden.
Eeva (Katariina Kaitue) ja Jutta (Sari Puumalainen) kisaavat keskenään. © Vertti Teräsvuori.
Hetkonen, mitähän nyt tapahtuu?
Aluksi oli vaikea päästä mukaan esityksen juoneen, mutta näytelmän edetessä palaset alkoivat pikkuhiljaa loksahdella omille paikoilleen. Silti monet asiat jäivät ymmärryksen puolitiehen, ja niitä ei avattu kokonaan, mikä oli mielestämme harmillista. Ehkä näytelmän tarkoituksena on laittaa aivot ajattelemaan, ja siinä kyllä onnistuttiin. Välillä oikein yritettiin vaikuttaa katsojan mieleen ikään kuin hypnotisoiden. Odotimme näytelmältä ehkä hieman enemmän, tai alkukäsityksemme siitä oli erilainen, siksi se ei vastannut täysin odotuksiamme ja petyimme hieman. Kohtauksien välissä Mia esittelee harjoituksia, ehkä enemmänkin elämänohjeita, joissa neuvotaan ja kehotetaan välttämään erilaisia ihmisiä ja tilanteita, mutta toisaalta taas kerrotaan, miten kannattaisi toimia. Monesti ohjeet ovat jollain tapaa yhteydessä näytelmään. Esimerkiksi eräässä harjoituksessa sanotaan suurin piirtein näin: ”Tunnista energiasyöpöt ihmiset, ja vältä heitä.” Mia, mukaansatempaava yrityksen johtaja, on juuri sellainen: energiasyöppö. Vaikka ”Dreamteam” sai meidät useimmiten pohtimaan, mistä on kyse, se sai meidät myös nauramaan hauskoille kohtauksille ja mahtavalle eläytymiselle.
