Viimein on koittanut se aika, jota varmasti jokainen abiturientti on odottanut innolla jo pitkään. Jännitystä, stressiä ja jopa ahdistustakin aiheuttaneet ylioppilaskirjoitukset nimittäin loppuivat viime viikolla. Suurin osa meistä abeista aloitti kirjoitusurakan jo syksyllä, mutta muutamat saivat kokea kirjoitustunnelman ensimmäistä kertaa vasta viime viikkojen aikana. Jännitystä oli valtavasti ilmassa, varsinkin ensimmäisinä kirjoituspäivinä, mikä on ihan ymmärrettävää. Onhan kyse hyvin tärkeistä kokeista, joilla on vaikutusta niin lukiosta valmistumiseen kuin monilla myös jatko-opiskelupaikan saamiseen.
Kirjoitusten lisäksi meitä abiturientteja on haastanut kolmannen asteen opintojen yhteishaku, joka oli käynnissä samaan aikaan ylioppilaskokeiden kanssa. Osalla tulevaisuuden opinnot ovat olleet jo jonkin aikaa selkeinä mielessä, mutta todennäköisesti suurimmalle osalle abeista päätös hakukohteista ja niiden järjestyksestä on tuottanut haasteita. Itsekin olen punninnut hakukohteita viime keväästä asti vakavissani ja löytänytkin monia kiinnostavia koulutuksia. Vaikka päädyinkin pitkän harkinnan seurauksena tiettyihin koulutuksiin ja sain laitettua ne mieleiseen järjestykseen, virallisen hakulomakkeen täyttäminen tuntui samaan aikaan sekä ahdistavalta että jännittävältä. Mielessäni pyörii edelleen kysymys: teinkö varmasti oikean päätöksen?
Me abit olemme tehneet valtavasti töitä koko kevään: kirjoituksiin on luettu, tarvittavat opintopisteet toivottavasti jo kerätty ja jatko-opintosuunnitelmat tehty. Kirjoitukset ovat kuitenkin olleet kevään merkittävin asia, johon jokaisella on varmasti kulunut eniten aikaa. Kirjoitettavien aineiden kursseja on opiskeltu todella paljon, ja opettajien järjestämiä valmennustilaisuuksia sekä iltalaskuja hyödynnetty koko kevään ajan. Onneksi nyt lukuloma ja raskas, melkein kolmen viikon mittainen, kirjoitusurakka on ohi ja on aika ottaa hiukan rennommin. Meistä jokainen on vapaan loppukevään ansainnut kirjoitustuloksista riippumatta.
Kirjoitusten loppuminen tuntuu hyvin helpottavalta varmasti jokaisesta. Viimeistä koetta palauttaessa olo oli kaikkensa antanut ja samalla hieman tyhjä. Todella pitkään mielessä pyörineet ja stressanneet kokeet olivat ihan oikeasti ohi. Käytännössä myös lukio on nyt suoritettu, ja enää täytyy odottaa kirjoitusten tuloksia. Niitä ei kuitenkaan kannata jännittää tai pelätä, sillä me kaikki olemme tehneet parhaamme ja antaneet kaikkemme. Vaikka tulokset olisivatkin pettymys, peliä ei missään tapauksessa ole menetetty. Kokeita voi aina käydä uusimassa, mutta parasta on se, että koetulokset eivät oikeasti määrittele kenenkään tulevaisuutta. Polkuja kyllä löytyy, jos niitä uskaltaa lähteä etsimään.
Abiturientti, en tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen kuitenkin varma, että jokainen meistä tulee pärjäämään elämässään hyvin. Vaikka tällä hetkellä ei tietäisikään esimerkiksi haaveammattia tai koulutusta, jota kohden lähtisi, ei kannata hätääntyä. Todella moni abi on tällä hetkellä samassa tilanteessa. Onneksi meillä kaikilla on koko elämä aikaa kokeilla erilaisia aloja ja löytää ne asiat, jotka juuri me koemme oikeasti tärkeiksi ja mielekkäiksi. Ei siis ole mitään hätää, kaikki kyllä järjestyy!
