Marja Toivola on ollut Hyrylässä opettajana seitsemän vuotta. Hän on opettanut tuona aikana lukiolaisia ja yläkoululaisille historiaa, yhteiskuntaoppia, ilmaisutaitoa ja äidinkieltä. Toivola on ollut mukana Kiina-projektissa, opiskeluhuoltoryhmässä ja tälläkin hetkellä yrittäjyyskasvatustyöryhmässä.
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
– Opettajan työhän on vain yksi osa taustaani. Kun valmistuin valtiotieteellisestä tiedekunnasta, olin ensin töissä Helsingin yliopiston konsulttitoimistossa, joka koordinoi teknisen avun projekteja Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Siellä tein projektipäällikön töitä. Sen jälkeen lähdin Unicefille Indonesiaan, kun sain YK:n apulaisasiantuntijan paikan, ja olin siellä pari vuotta. Sen jälkeen olen perustanut perheen ja sitten aloin tehdä näitä opettajan töitä.
Mitä aluevaltauksia haluaisit vielä tehdä?
– Tänä keväänä olen valmistunut opinto-ohjaajaksi. Minua kiinnostaisi jatkossa nimenomaan yhteiskuntaopin, taloustiedon ja työelämätietouden opettaminen tai ohjaaminen. Haluaisin kehittää esimerkiksi lukiossa työelämäyhteyksiä.
Euro vai markka?
– Euro.
Miten haluaisit Tuusulan kuntaliitoksen tapahtuvan, jos se tapahtuisi?
– Siitähän on useampia malleja. Ainakin ne kolme päämallia. Niistä ensimmäinenhän on sellainen, jossa Tuusula on jaettu kahtia. Minähän en asu Tuusulassa, mutta haluaisin käydä bussilla töissä, ja tällä hetkellä joukkoliikenneyhteydet ovat aika harvat. Minua hyödyttäis eniten, jos Etelä-Tuusula liittyisi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.
Miten nimeäisit uuden kunnan?
– Olisiko Vantaa sitten kokonaan nykysellään mukana siinä vai missä sitten kulkee Helsingin pohjoisraja? En muista. Mikä Vantaalla ja Tuusulalla on yhteistä, niin ainakin jokiyhteys. Ehkä se vois sitten olla joku Vantaanjoki.
Tarvitsetko/tarvitsevatko Hyrylän opettajat mielestäsi koulutusta tunneälyn kehittämisessä?
– Mielestäni opinto-ohjaajan koulutus, jossa olin Jyväskylän yliopistossa, on ollut ehkä paras koulutus, jossa olen ollut elinaikanani. Nimenomaan sen takia, että se ei ollut sellaista perinteistä opiskelua, missä päntätään tietoa, vaan se on ollut enemmänkin koulutus, jossa satsataan omaan henkiseen kasvuun, ja sitä kautta myös oman osaamisen kehittämiseen. Ehkä sellainen olisi myös tarpeen täällä koulussa. Tiedon kaatamisen sijaan opetus olisi opiskelijakeskeistä ja -lähtöstä. Ja opettaja olisi enemmänkin ohjaaja.
Kuinka monta kertaa olet käynyt Kiinassa?
– Neljä kertaa, mutta olen käynyt siis aikaisemmin. Ja olen käynyt myös Tiibetissä aikoinaan.
Osaatko syödä puikoilla?
– Opin jo Indonesiassa ollessani syömään puikoilla.
Mitä jos lintuinfluenssa puhkeaa vaarallisesti juuri ennen Kiinan matkaa?
– Ekan kerran, kun lähdin lukiosta opiskelijoiden kanssa Kiinaan, oli sikainfluenssasyksy. Tässä projektissakin suositeltiin niitä rokotteita. Noh, onneksi (koputtaa pöytää) kenellekään niistä opiskelijoista ei minun käsittääkseni tullut mitään jälkioireita. Mutta jos se leviäisi niin laajaksi epidemiaksi, että olisi todennäköstä, että sen matkustaessa tai Kiinassa voisi saada, niin sillon matka kannattais minun mielestäni peruuttaa tai siirtää.
Mitä tulee ensimmäisinä mieleen seuraavista asioista?
a) Kreikka
– Fetajuusto.
b) Antti Raanta
– Suomen maalivahti.
c) Valkolakki
– Likaantunut, en käytä enää.
d) Viidakon tähtöset
– Ööö… (miettii) Ei sano oikeestaan mitään.
Miten alkaa Maamme-laulun toinen säkeistö?
– (pitkä hiljaisuus)… (naurua) Kyl mä sen varmaan tiedän, mut mä en nyt jaksa ajatella niitä säkeistöjä.
Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?
– Tänään on varattu koiralle eläinlääkärille aika hammaskivenpoistoon, että ehkä se on ihan semmonen konkreettinen teko.