Päivi Ojakangas on opettanut musiikkia Hyrylän lukiossa 30 vuotta. Hän ohjaa myös musikaalia.
Mikä on parasta opettajan työssä?
– Jaha, ihan parasta on nuoret ihmiset, joiden kanssa saa tehdä tätä työtä. Se myös, että saa opettaa taideainetta ja taidetta. Kaikki päivät on erilaisia. Tylsää täällä ei ole koskaan.
Oletko ollut aina kiinnostunut musiikista?
– Kyllä.
Mikä oli lapsena haaveammattisi?
– Noniin, minulla ei ole ollut mitään haavetta ammatista, mutta olen aina ollut kova neuvomaan muita [nauraa] ja se on jatkunut siitä lähtien, eli kyllä minä olen aina jotenkin tajunnut, että minusta tulee opettaja.
Jännitätkö esiintymistä?
– Kyllä jännitän. Huomasin, kun oli tämän Evita-musikaalin ensi-ilta, ja se oli aika iso juttu, niin minä jännitin mutta en hermostunut, olinkin yllättäen aika rento kun oltiin harjoiteltu niin paljon. Jännittää pitää.
Millaista oli esiintyä kuorosodassa?
– Esiintyminen oli juuri sitä, että kun oltiin harjoiteltu niin hyvin ja väsyksiin asti, niin sitten esiintyminen oli jo sellaista mitä tavallaan odottikin; se oli se mitä varten oltiin harjoiteltu. Koko kuorosota oli rankempaa ja hauskempaa mitä minä olin osannut kuvitella.
Onko sinulla aina ollut lyhyet hiukset?
– No ei. [Nauraa] Teidän ikäseinä minulla oli vyötärölle asti pitkät vaaleat hiukset, sitten kun leikkasin niin on ollut lyhyet.
Mitkä ovat lempikorvakorusi? Mistä olet ostanut/saanut ne?
– Minä saan korvakoruja myöskin ystäviltä, kun ne tietää minut, mutta niitä lempi-sellaisia on vaikea sanoa, joko ne poronluusta tehdyt kuksat, palapelin muotoiset tai päiväkirjan lukoista tehdyt korvakorut, yhtä paria on mahdoton valita.
Mikä on hauskin pilapiirros mitä sinusta on piirretty?
– No niitäkin on tosi monia, mutta nyt kun katselen seinille, niin ehkä niitä hauskimpia on juuri ne missä on korvakorut piirretty. Vaikka minä päästelisin ärräpäitä niissä kuvissa, niin ”korvikset” on kuitenkin paikallaan. Jos pitää yksi piirros valita, niin se on tuo missä minä esitän valintatalon muovikassia riehuen luokassa.
Mikä on lempimusiikkigenresi? Entä artisti?
– Niitä on aina vähän mielentilasta riippuen. Jos aloitetaan artisteista niin Chisu, PMMP, Ismo Alanko, Juice, Eput… Konserttimusiikki on kaikista lähinnä minun sydäntä.
Miksei Suomi pärjää euroviisuissa yleisesti ottaen?
– Siksi, että suomalaiset yrittävät aina matkia edellisvuoden voittajaa, eihän se sitten enää ole mitään.
Mikä on vaikein kappale jonka osaat soittaa pianolla?
– En minä enää osaa soittaa vaikeita kappaleita. Mutta vaikein minkä minä olen osannut soittaa ja nauttinut siitä oli Chopinin poloneesi. A-duuri. Se oli hieno.
Kuinka hyvin osaat soittaa kitaraa asteikolla 1-10?
– Ai asteikolla? Neljä?
Osaatko tanssia Gangnam Stylea? Oletko edes yrittänyt?
– En ole edes kuullut sellaisesta. [Naurahtaa]
Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?
– Oijoi, pitääkö mennä syvälliseksi? [Naurahtaa] Meillä on tämä Evita-porukka hitsautunut yhteen, niin minä olen yllättäen saanut kuulla, että minusta säteilee jotakin lämpöä. Minä olen ihan nöyrä ja hämilläni siitä. En minä osaa sanoa, mutta se on minua häkellyttänyt tässä viime aikoina. Ehkä minä olen jotenkin ystävällinen aina joskus.
