Mikä minusta tulee isona? Tätä kysymystä me kaikki pohdimme läpi elämämme. Tällä hetkellä se on erityisen ajankohtainen abiturienteille. Monien aineiden laajan taitamuksen lisäksi heidän pitäisi tietää, mitä he haluavat lähteä opiskelemaan lukion jälkeen. Kevään 2013 yhteishaku on parhaillaan käynnissä, joten jos aikaisemmin ei ole päätään kyseisellä kysymyksellä vaivannut, on nyt korkea aika.
Valinta on vaikeaa monien vaihtoehtojen välillä. Haluanko lääkäriksi vai kenties näyttelijäksi? Kiinnostaisiko minua sittenkin filosofia?
Pyysimme kahta koulumme opettajaa kertomaan oman tarinansa siitä, miten he päätyivät Hyrylän lukioon opettamaan. Ehkei opettajan ammatti olekaan hullumpi?
© Päivi Hiidenkarin kuvalähteet
Näin maireasti hymyilee kuuden ällän ylioppilas.
Päivi Hiidenkari, mistä sait innostuksen ryhtyä kieltenopettajaksi?
Olen lapsesta asti rakastanut kieliä ja oppinut niitä todella helpolla. Minulla oli tosin hyvin monta muutakin kiinnostuksenkohdetta, kuten piirtäminen, kirjoittaminen, musiikki ja ihmiset. Kuvataiteen opettajani suositteli minulle graafikon uraa ja aivan pienenä haaveilinkin taiteilijan urasta. Toiveammattini vaihtelivat suhteellisen paljon: yhtenä päivänä halusin journalistiksi, toisena opiskelemaan psykiatriaa. Abivuotenani lukulomalla luin pelkästään matikkaa. Kieliä katsoin osaavani jo tarpeeksi. Yllättävää kyllä sain laudaturin kaikista kuudesta kirjoittamastani aineesta, myös pitkästä matikasta. Matikasta luulin saavani B:n.
Mihin suuntasit lukion jälkeen?
Heti kirjoitusten jälkeen lähdin pariksi kuukaudeksi Englantiin enkä näin ollen ehtinyt juuri lukea pääsykoekirjoja. Siinä vaiheessa ajattelin jopa lähteväni lopullisesti ulkomaille enkä ajatellut palata koskaan Suomeen. Kielten pääsykoekirjoissa oli kuitenkin vain vähän sivuja, joten hain opiskelemaan ranskaa, espanjaa ja englantia. Tulin hyväksytyksi kaikkiin, myös englantiin, vaikka sinne pyrki hakuvuotenani 600 ihmistä, joista 30 otetiin sisään. Yliopisto-opintojeni keskivaiheilla vuonna 1989 opiskelin vuoden espanjaa Ranskassa lähellä Lyonia sijaitsevassa Clermont Ferrandin yliopistossa. Siellä minulle myönnettin Maîtrise d´espagnol eli ranskalainen yliopistotutkinto espanjan kielestä. Opintojen loppuvaiheessa jouduin pikaisesti miettimään uravaihtoehtoja, ja opettajan ammatti vaikutti parhaimmalta toimeentulon vakauden takia, varsinkin, kun olin jo opintojen aikana perustanut perheen.
Miten päädyit opettamaan tänne, rakkaaseen Hyrylän lukioomme?
Valmistumiseni jälkeen työskentelin monissa oppilaitoksissa ja opistoissa, etenkin lukioissa, työväenopistoissa ja kesäyliopistossa. Eräänä päivänä ex-työkaverini kertoi minulle Hyrylän lukiossa olevasta paikasta, jota totta kai hain, ja tässä sitä nyt ollaan sillä samalla tiellä. Yli kymmenen vuotta on kulunut uskomattoman nopeasti.
Olet luonut oman espanjan opetuksessa käytettävän kirjasarjan. Miten päädyit tekemään kirjasarjan?
Opetuksessa käytettävät kirjasarjat olivat vuosikaudet puutteellisia ja jopa olemattomia, ja tein itse paljon lisämateriaalia opetuskäyttöön. Ajan kuluessa materiaalia oli niin paljon, että niistä sai luotua kokonaisen kirjasarjan, jota nyt käytän opetuksessa.
Miten olet viihtynyt lukiossamme?
Olen viihtynyt todella hyvin. Oppilaat ovat välittömiä ja mukavia. Kollegat ovat myös mukavia ja koulussamme vallitsee kiva ilmapiiri.
Ville Aitlahti ei enää kauhistele matematiikkaa © Miika Kosloff
Ville Aitlahti, miten innostuit matematiikasta?
Olen kotoisin Kuopiosta ja kävin siellä lukiota. En ollut aikaisemmin erityisen innostunut matikasta. Ennemminkin kauhulla seurailin isosiskoni tuskailuja kyseisen aineen pitkän oppimäärän kanssa. No sitten koitti minullekin aika valita pitkän ja lyhyen matikan välillä. Onnekseni päätin kokeilla onneani pitkän parissa ja sain kurssista elämäni ensimmäisen kympin matikasta. Siitä se innostus sitten lähti.
Mihin suuntasit lukion jälkeen?
Menin suoraan armeijaan lukion jälkeen, ja vähän se huolestutti olla ilman varmaa opiskelupaikkaa. Onneksi Joensuun yliopistoon oli ylimääräinen haku, jonka kautta pääsin suoraan päästötodistuksella opiskelemaan matikkaa. Opiskelin Joensuussa kaksi vuotta, ja kun sain tarpeeksi opintopisteitä, vaihdoin Helsingin yliopistoon. Siellä opiskelin neljä vuotta ja valmistuin matematiikan opettajaksi.
Miten päädyit opettamaan tänne, rakkaaseen Hyrylän lukioomme?
Pääsin Vantaan Sotungin kouluun sijaiseksi. Pesti kesti vuoden ja sen jälkeen suuntasin Helsingin Sibelius-lukioon. Siellä vietin neljä vuotta opettaen maamme tulevaisuuden muusikkoja. Hyrylään päädyin muuton yhteydessä. Olin vielä töissä Sibelius-lukiossa, kun kuulin Hyrylän lukiossa vapautuvasta paikasta edeltävän kollegani jäädessä eläkkeelle. Päätin hakea kyseistä paikkaa, ja tässä sitä ollaan.
Mikä oli lapsuuden toiveammattisi?
Vielä lukiossakin unelmanani oli kehittyä ammattikoripalloilijaksi. Rahkeet eivät kuitenkaan riittäneet ja onnekseni päädyin matematiikan pariin.
Miten olet viihtynyt lukiossamme?
Olen viihtynyt hyvin. Hyrylän lukio on sopivan kokoinen – ei liian iso tai pieni. Oppilaat ovat mukavia, ja täällä on ehkä enemmän harrastuneisuutta matematiikassa kuin edellisessä työpaikassani. Opettajatoverit ovat myös todella mukavia.
