Suomen Unesco ASPnet Baltic Sea Project järjesti kansainvälisen Itämeri-leirin Paraisilla, Seilin saaressa. Leirille osallistui niin opiskelijoita, opettajia, luonnontieteilijöitä kuin koordinaattoreitakin Suomesta, Tanskasta ja Saksasta. Tuusulan lukiota edustamaan lähti Hyrylän toimipisteen Itämeri-tiimistä neljä opiskelijaa ja yksi opettaja. Samasta koulurakennuksesta, yläasteen puolelta lähti mukaan kuusi opiskelijaa ja yksi opettaja.
Tiistai 2.5.
Tiistai oli pääasiassa matkapäivä, sillä mitään suurempaa ohjelmaa ei ollut suunniteltu. Lähdimme koululta iltapäivällä kello kahden aikoihin ja matkustimme bussi-junayhdistelmällä Turkuun. Perille saavuttuamme kävelimme hotelli Scandic Atriumiin, ja puoli seitsemältä oli illallinen.
Illallisen jälkeen koko loppuilta oli vapaata, ja päätimme lähteä tutkimaan Turun keskustaa. Kävelimme Aurajokea pitkin ja kävimme näköalapaikalla sekä Turun tuomiokirkon pihalla.
Keskiviikko 3.5.
Aamupalan jälkeen kirjauduimme hotellista ulos ja siirryimme tilausbussiin. Kävimme hakemassa lisää osallistujia Kupittaan juna-asemalta, jonka jälkeen ajoimme Turun tuomiokirkon pihaan. Muutamat opettajat kertoivat ensin kirkon historiasta bussissa, minkä jälkeen pääsimme tutustumaan kirkkoon sisältä.
Tämän jälkeen ajoimme bussilla Turun linnaan, jossa osallistuimme opastetulle kierrokselle. Kierroksella kerrottiin Turun linnan historiasta: tavallisesta elämästä linnassa ja Itämeren alueen kulttuurivaikutuksista. Kierroksen jälkeen söimme lounaan ravintola Juhana Herttuan Kellarissa ja siirryimme lauttaan.
Lauttamatka Turusta Seiliin keski puolitoista tuntia, ja saavuimme saarelle kello kahden aikoihin. Veimme matkatavaramme huoneisiin ja siirryimme päärakennuksen pihalle. Meidät jaettiin kahteen ryhmään, ja pääsimme tutustumaan Seilin saareen tarkemmin.
Ensimmäisen kierroksen piti Turun yliopiston kemian laitoksen lehtori Veli-Matti Vesterinen. Hän kertoi Seilin saaresta Turun yliopiston merentutkimuslaitoksena ja esitteli meille laboratorion ja muita tutkimustiloja. Hän selitti, miten ja mitä vedestä tutkitaan ja näytti meille tutkimuslaitteita ja -välineitä.
Toisen kierroksen aiheena oli Seilin saarella toimineen mielisairaalan historia. Opas esitteli meille päärakennusta ja muita pihan rakennuksia ja kertoi niiden merkityksestä sairaalalle. Hän myös kertoi yhden leprapotilaan tarinan ja selitti, millä perusteella ihmisiä siirrettiin saarelle. Pääsimme lisäksi käymään Seilin kirkossa, joka valmistui elokuussa vuonna 1733. Alun perin kirkko oli erillisellä saarella Seilin itäpuolella, mutta maankohoamisen seurauksena se on nykyisin osa pääsaarta.
Opastettujen kierrosten jälkeen oli illallinen Seilin ravintolassa. Sen jälkeen meillä oli noin tunti vapaa-aikaa, ja lähdimme itse kiertelemään saarella ja päärakennuksessa. Seitsemän aikoihin kokoonnuimme päärakennuksen pihalle ja osallistuimme muutamiin työpajoihin, joita opiskelijat olivat suunnitelleet. Niissä pääasiassa tutustuimme toisiimme keskustellen Agenda 2030 -tavoitteista.
Torstai 4.5.
Aamupalan jälkeen siirryimme päärakennuksen pihalle, missä Itämerikoulujen yhteistyökumppanit, Helsingin yliopiston ilmastokasvatushanke, Saaristomeren Unesco biosfäärialue, Ympäristökeskus SYKE sekä Turun yliopiston tiedekeskus ja Luma-yksikkö esittäytyivät ja kertoivat toiminnastaan. Tämän jälkeen osallistuimme kaikkien yhteistyökumppanien järjestämiin työpajoihin.
Helsingin yliopiston ilmastokasvatushankkeen pajassa pääsimme keskustelemaan pienissä ryhmissä ilmastonmuutoksesta ja sen hidastamisesta sekä Agenda 2030 -tavoitteitasta. Jokaista keskustelua ohjasi hankkeeseen kuuluva opiskelija, joka haastoi meitä miettimään erilaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja kestävään elämäntapaan. Keskustelimme muun muassa siitä, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää ja mitä itse olisimme valmiita tekemään sen hidastamiseksi. Lisäksi pohdimme sitä, millaista kestävä elämä oikeastaan on ja miten sitä pitäisi edistää.
Saaristomeren Unesco biosfäärialueen työpajassa puolestaan saimme tutkia Itämeren planktonia. Ensin pajan vetäjät näyttivät meille tutkimusvälineet ja esittelivät meille yhden Itämeren yleisimmän levän, rakkolevän. Sen jälkeen pääsimme itse etsimään haaveilla meren eliöitä ja tutkimaan niitä mikroskoopeilla. Koska vesi oli vielä hyvin kylmää, löysimme vain muutaman leväkatkan. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä niidenkin tutkiminen oli hyvin mielenkiintoista.
Turun yliopiston Luma-yksikön johdolla viimeisessä työpajassa tutkimme vedenlaatua. Otimme itse kaksi vesinäytettä: Itämeren murtovettä sekä makeaa vettä. Vertasimme niitä tuntemattomaan vesinäytteeseen, jonka saimme Luman työntekijöiltä. Mittasimme näytteiden pH:n, sameuden, nitraattipitoisuuden, sähkönjohtavuuden ja suolaisuuden. Yritimme mitattujen arvojen perusteella päätellä, mistä tuntemattoman näytteen vesi oli otettu.
Työpajojen jälkeen kokoonnuimme päärakennuksen saliin, jossa yhteistyökumppanit pitivät luentoja. Puhujia olivat muun muassa Oulun kaupungin kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg, Saksan BSP-koordinaattori Martin Jarrath, SYKE:n tutkijat ja Luonto-Liiton edustajat. Lopuksi Kellon koulun opiskelija kertoi koulunsa toiminnasta.
Illalla opiskelijat, opettajat ja koordinaattorit osallistuivat koulujen järjestämiin työpajoihin, joihin oli pitänyt ilmoittautua ennakkoon. Helsingin kielilukio järjesti ihmisoikeuksiin liittyvät pajan ja Kaitaan lukio Logo & Slogan -työpajan. Martin Jarrathin johdolla puolestaan pohdittiin tulevaisuuden koulua, ja Tuusulan lukion pajassa värjättiin vanhoja kangaskasseja batiikkiväreillä. Pajojen jälkeen oli iltapala ja vapaa-aikaa.
Perjantai 5.5.
Perjantaina järjestettiin viimeiset koulujen suunnittelemat pajat. Hyrylän yläasteen pajassa käsiteltiin sitä, miten elämässä voi selvitä kestävällä tavalla. Saksalaisen Gymnasium RBZ Wirtschaft -koulun johdolla tehtiin ilmanlaatututkimusta, ja Martinlaakson lukion pajassa lähdettiin tarkkailemaan lintuja. Jussi Tomberg esitteli työpajassaan INaturalist-sovelluksen, jota osallistujan pääsivät myös kokeilemaan. Sovelluksen avulla opiskelijat keräsivät kasviota ja tunnistivat kasvi- ja lintulajeja ympäristöstä.
Näiden pajojen jälkeen alkoivat viimeiset työpajat. Kotkan lyseon lukion johdolla käsiteltiin Itämeren ympäristöongelmia ja Luonto-Liiton edustajien kanssa lähdettiin keräämään rannalta roskia. SYKE:n asiantuntijat esittelivät vesireppua ja sen käyttöä ja Oriveden lukio ja yhteiskoulu järjestivät bloginkirjoituspajan.
Seuraavana oli leirin viimeinen lounas, jonka jälkeen kokosimme tavaramme ja kokoonnuimme päärakennuksen pihalle yhteiskuvaan. Sen jälkeen siirryimme satamaan, jossa nousimme lautan kyytiin ja paluumatka kohti Turkua alkoi. Turkuun päästyämme siirryimme bussilla Kupittaan juna-asemalle. Palasimme Tuusulaan taas juna-bussiyhdistelmällä.
Seilin leiri oli kaiken kaikkiaan onnistunut: sää oli aurinkoinen, vaikkakin kylmä, työpajat ja luennot olivat mielenkiintoisia, ja pääsimme tutustumaan eri koulujen opiskelijoihin ja opettajiin. Seilin miljöö oli myös upea, ja maisemat varsinkin luontopoluilla olivat huikeat!
