Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä ADHD? Häiriköinti, levottomuus ja huono koulumenestys? Erityisesti nuorten naisten tarkkaavaisuus painotteinen ADHD jää usein huomaamatta, koska oireita ei osata tunnistaa. Oireet ilmenevät eri tavalla tarkkaavaisuus painotteisessa ADHD:ssa. Pään sisällä on kaaos ja monta televisiota yhtä aikaa päällä. Ajatuksia tulee ja menee, mutta niistä ei saa kiinni. Monet, joilla on ADHD,ovat oppineet peittämään “oireita” ja oppineet elämään asian kanssa, jolloin se ei tule selkeästi ulkopuoliselle ihmisille esiin. Monet saattavat kuulla, etteivät muut olisi ikinä uskoneet, että heillä on ADHD. ADHD on neuropsykologinen poikkeavuus, joka on ihmisellä syntymästä saakka mutta jonka oireet voivat tulla esille selkeämmin nuoruudessa. Siksi moni saa diagnoosin vasta lähempänä aikuisikää. Miten ADHD voi näkyä arjessa?
Innostuminen, sählääminen, unohtelu ja törmäily. Arki on usein päänsisäistä kaaosta – jatkuvaa tunteiden vuoristorataa. Aivot käyvät ylikierroksilla, ja tekemistä riittää. On vaikea rauhoittua ja olla tekemättä mitään. Arjen rutiinit ovat tärkeitä. Epämieluisimpien asioiden aikaansaaminen on työlästä, ja asioiden hoitaminen jää viime tippaan. Ajatukset harhailevat ja ajatus katkeilee. Mielenkiintoiset asiat kiinnittävät huomion, ja usein ADHD-oireinen uppoutuu helposti omiin ajatuksiinsa, jolloin tärkeä asia saattaa mennä ohi. Hyperfokusoituminen auttaa keskittymään kiinnostaviin ja mielenkiintoisiin asioihin, jolloin tekemistä voisi jatkaa tuntikausia.
Vielä vähän aikaa sitten ADHD ja ADD(tarkkaavaisuuspainotteinen ADHD) olivat eri diagnoosit. Nykyään kumpikin kuuluu saman diagnoosin alle. Sanaan ADHD liittyy paljon ennakkoluuloja ja negatiivinen tai stereotyyppinen sävy. Osa ihmisistä, joilla on ADHD, jättää kertomatta asiasta. koska pelkää ADHD-leimaa tai muiden ihmisten hämmästelyä. On raskasta kuulla, joka kerta, ettei näytä ADHD-ihmiseltä. Miltä silloin tulisi näyttää? Neuropsykologinen häiriö ei välttämättä näy ulospäin. ADHD-ihmiset saattavat peitellä oireita osittain myös huomaamattaan. Oireet, kuten törmäily saattavat, näkyä enemmän kotona tai ympäristössä, jossa ei tarvitse peitellä oireita. Monet tsemppaavat koulussa ja töissä, joten ADHD ei tule niin voimakkaasti esille. Maskaaminen eli oireiden peittäminen tunnetaan erityisesti autisminkirjon häiriöissä. Autisminkirjo on myös neuropsykologinen häiriö, kuten ADHD. Maskaaminen eli “masking” on nepsyille eli neuroepätyypillisille ihmisille raskasta ja uuvuttavaa.
Tarkkaavaisuudenhäiriö voi vaikuttaa moneen eri elämän osa-alueeseen: opiskeluun, työhön, vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. Eri ihmisillä ADHD vaikuttaa eri tavalla, ei ole kahta samanlaista. ADHD-oireet jaetaan kolmeen eri osaan: aktiivisuuteen, impulsiivisuuteen ja tarkkaavaisuuteen. ADD-painotteisessa ADHD:ssa tarkkaavaisuuteen liittyvät oireet ovat voimakkaimpia. Sekamuotoisessa adhd:ssa esiintyy kaikkia piirteitä. Aktiivisuuteen liittyviä oireita ovat esimerkiksi motorinen levottomuus, jossa keho tuottaa liikettä, joka rauhoittaa, esimerkiksi jalan rummuttamista tai heiluttamista, ja on vaikeuksia pysyä paikallaan. Impulsiivisuuteen ja impulssikontrolliin liittyviä oireita ovat esimerkiksi vaikeus odottaa omaa vuoroaan, muiden ihmisten päälle puhuminen ja hetken mielijohteesta tehdyt valinnat. Tarkkaavaisuuden haasteet näkyvät usein opiskellessa tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen eli keskittymisen haasteina.
Motorinen levottomuus ei välttämättä tarkoita ulkopuolisille voimakkaasti näkyvää liikettä, vaan se voi olla huomaamatonta ja esiintyä myös hiusten pyörittelynä tai korvakorun räpläämisenä. Esimerkiksi sinitarran pyörittely auttaa keskittymään ja rauhoittaa. Myös ihmisillä, joilla ei ole ADHD:ta, voi esiintyä motorista levottomuutta tai muita oireita. Yksittäiset oireet, jotka sopisivat ADHD:hen, eivät automaattisesti tarkoita, että ihmisellä olisi neuropsykologinen poikkeavuus. Keskittymistä voivat heikentää myös muut asiat, kuten mielenterveyden haasteet, vaikea elämäntilanne, läheisen menettäminen, vähäinen uni, stressi tai älypuhelin. Jokaisella ihmisellä on ADHD:seen sopivia oireita.
ADHD voi näkyä innostumisena ja rohkeutena kokeilla uusia asioita. Innostumisen kääntöpuolena on uupuminen ja ylikuormittuminen arjessa. Innostuminen uuvuttaa ja vie energiaa. Vaikeus hahmottaa omaa aikaa ja muita resursseja vievät jaksamista. Jos ottaa liikaa tehtäviä yhdellä kerralla, niiden tekeminen jää viime tippaan.
Haluan korostaa, ettei ADHD sulje pois menestymistä elämässä tai opiskeluissa. ADHD:n kanssa opiskelu vaatii enemmän työtä. ADHD ei liity älykkyyteen eikä välttämättä näy kouluarvosanoissa. Kuntoutuksen ja lääkityksen avulla voi saada helpotusta arkeen ja opiskeluun. Löytämällä omat mielenkiinnon kohteensa ja vahvuutensa saa onnistumisia. Diagnoosin saaminen on monelle ihmisille helpotus juuri siksi, että adhd-ihmiset saattavat kokea itsensä tyhmiksi, erilaisiksi ja muista poikkeaviksi. Diagnoosi auttaa ymmärtämään itseään ja omia toimintatapojaan. Kun on erilainen kuin muut, kokee helposti ulkopuolisuuden tunnetta, joka voi vaikuttaa itsetuntoon ja ihmissuhteisiin.
Toivon, että ihmisillä olisi enemmän tietoa ADHD:sta ja että ihmiset kohtaisivat ADHD-diagnoosin saaneen ihmisen ilman ennakkoluuloja. Toivoisin, että ihmiset hyväksyttäisiin erilaisuudesta huolimatta. Jokainen adhd ja nepsy on erilainen. Ehkä tulevaisuudessa puhutaan ADHD:n kirjosta, joka tuo esille paremmin, että eri ihmisillä oireet näkyvät eri tavalla. Älä jää yksin vaan hae apua, jos epäilet itselläsi ADHD:ta.
