Helmikuun puolivälissä oli jälleen tullut aika perinteisten lukion kakkosluokkalaisten vanhojen tanssien ja samalla samaisen ikäluokan siirtymisen lukion vanhimmiksi opiskelijoiksi. Toisaalta abit juhlivat lukulomalle siirtymistä viikkoa aikaisemmin legendaarissa penkkareissa ja abiristeilyllä. Keskitytään kuitenkin nyt todennäköisesti lukion tärkeimpänä pidettyyn ajankohtaan: prinsessojen ja prinssien tanssintäyteiseen unelmapäivään!
Tansseihin valmistauduttiin lukiossamme jo hyvissä ajoin. Kolmannessa periodissa nimittäin alkoi monen pitkään odottama vanhojen tanssikurssi. Ensimmäisellä tanssitunnilla kaikille tanssijoille etsittiin pari ja intensiivinen harjoittelu sai vihdoin alkaa. Osa tansseista omaksuttiin kertaheitolla, kun taas osaa liikkeistä jouduttiin kerta toisensa jälkeen kertaamaan uudelleen. Harjoittelua kertyi loppujen lopuksi huimat 1 680 minuuttia, joten liikesarjat alkoivat loppuvaiheessa tulemaan monelta jo selkärangasta. Sen sijaan opiskelijoiden oma tanssi aiheutti tanssijoille viimeiseen saakka harmaita hiuksia, mutta valmistui siitä huolimatta juuri ajoissa – onneksi!
Torstaina 16.2.2023 koitti vihdoin se päivä, jota olimme odottaneet pitkään: ensimmäinen tanssipäivä. Illan tanssinäytökseen valmistauduttiin koko päivä. Monet kävivät aamun aikana kampaajalla, ja viimeisetkin koristeet saatiin kiinnitettyä paikoilleen. Iltapäivällä kokoonnuimme koululle kenraaliharjoituksiin, joiden aikana kaikki tanssit saatiin vihdoin hiottua valmiiksi. Ennen kuin pääsimme tanssimaan läheisillemme, ryhmänohjaajat järjestivät kaikille tanssijoille yhteishenkeä nostavan maljannostotilaisuuden. Jännitys oli huipussaan, mutta kaikki sujui lopulta hyvin.
Perjantaina oli vuorossa kaksi tanssinäytöstä, ensin päiväkodille ja ala-asteelle, sitten yläasteelle ja lukiolle. Saimme pienet ja innokkaat päiväkotilaisetkin tanssahtelemaan yleisövalssin aikana – se vasta olikin suloinen näky! Puolenpäivän aikaan tanssijoilla oli kavalkadi eli kulkue opettajanhuoneen läpi, jossa kaikki tanssiparit esittäytyivät henkilökunnalle vuoron perään vapaavalintaisella tyylillä. Tämän jälkeen olikin viimeisen tanssinäytöksen aika. Kaikki tanssijat tuntuivat vapautuneen ja nauttineen jokaisesta askeleesta, sillä kenelläkään ei ollut siinä vaiheessa enää mitään huolehdittavaa näytöksen sujumisen suhteen. Erityisen viimeisestä tanssinäytöksestä teki se, että esityksen alussa, opiskelijan pitämän puheen jälkeen, lukiostamme vuonna 1965 valmistunut ylioppilas piti yllättäen lyhyen puheen. Se oli hyvin koskettavaa, sillä puheen tärkein sanoma – yhteisöllisyys ja siitä huolehtiminen myös lukiotaipaleen päätyttyä – liittyi vahvasti meidän kakkosten kuluneisiin päiviin. Tanssinäytös päättyi perinteiseen tapaan konfettitykkien ampumiseen ja lukiomme fysiikan opettajalta lainattuun osuvaan lausahdukseen ”HIGHLIGHTS”.
Juhlallisuudet eivät suinkaan loppuneet viimeiseen tanssiin. Ohjelma jatkui vanhojen yhteisen ruokailun merkeissä Krapin Onnelassa. Ateria koostui kolmesta ruokalajista: alku-, pää- ja jälkiruoasta. Lukiomme rehtori Seppo Kärpänen piti tilaisuuden alussa puheen, ja sen jälkeen iltapäivä jatkui rennoissa tunnelmissa toistemme seurasta ja tietenkin ruoasta nauttien. Juhla-aterian jälkeen tanssijoilla oli vielä mahdollisuus osallistua itse järjestetyille vanhojen jatkoille.
Päällimmäisenä tansseista jäi mieleen ikimuistoinen kokemus. Vanhojen päivät menivät ohitse aivan liian nopeasti, kuten lukuisat olivat siitä meitä ennakolta varoittaneet. Kaiken kaikkiaan tapahtuman järjestäminen vaati jokaiselta opiskelijalta paljon ponnisteluja ja kokonaiskustannukset olivat korkeat – mutta kaikki oli vaivan arvoista. Lisäksi me nykyiset kakkosluokkalaiset saimme suuren kunnian olla viimeiset vanhojen tanssijat Hyrylän koulukeskuksen historiallisessa rakennuksessa, joten tanssit olivat siinäkin mielessä unohtumattomat.
Me wanhat haluamme kiittää jokaista tanssijaa omistautumisesta tanssiaskelten tunnollisessa opettelemisessa. Tanssinopettajat Teemu Kukkonen, Sirje Grönholm ja Pia Mäensivu saavat meiltä suurenmoiset kiitokset kärsivällisestä ja laadukkaasta opetuksesta. Ilman vanhojen toimikunnan aktiivisuutta tansseissa ei olisi ollut valaistusta, äänentoistoa tai musiikkia, eikä yhteistä ruokailua tai jatkopaikkaa olisi järjestetty tanssijoille. Lähes kaikki opiskelijat osallistuivat vanhojen toimikunnan ohella pitkäjänteiseen rahankeruuseen, jonka avulla saavutettiin upea tulos edellisen vuoden tavoin suurimmaksi osaksi Tuusulanjärven jääkahvilalla helmikuun aikana. Kiitos siis myös Jussi Saloselle yhteistyöstä ja organisoinnista asian suhteen. Kuvaamataidon opettaja Hanna Alanen ja Vanhojen juhlataide -kuviskurssilaiset saavat lisäksi kunniamaininnan merkittävästä panoksesta juhlatunnelman luomisessa saliin koristelun ja yleisilmeen huolittelun kautta. Kiitos kuuluu vielä ryhmänohjaajille, opiskelijoille, opettajille, valokuvaajille, sponsoreille, valaistuksen ja äänentoiston ammattilaisille, kaikille tansseihin osallistuneille ja yleisölle!
Parhaat vinkkimme seuraaville tanssijoille:
- Kannattaa ehdottomasti osallistua tansseihin, jos se edes hieman kiinnostaa ajatuksena!
- Aloita parin etsintä hyvissä ajoin. Mutta ei huolta, viimeistään ensimmäisissä tanssiharjoituksissa kaikille kyllä löydetään pari!
- Vanhojen toimikunta olisi hyvä perustaa heti toisen vuoden syksyllä, jotta kaikki tansseihin liittyvä saadaan varmasti kustannettua ja järjestettyä.
- Tanssiharjoituksia on turha jännittää etukäteen, koska kaikki lähtevät lähes aina samalta viivalta.
- Tanssipäivä menee hurjan nopeasti ohitse. Nauttikaa joka hetkestä ja ottakaa paljon kuvia muistoksi!
