Tiistaina 5.11.2013 Tuusulan lukion opiskelijat kokoontuivat Jokelan toimipisteeseen yhteisen Urapäivän merkeissä. Jokelan koulukeskuksen peilisali täyttyi kolmen eri toimipisteen opiskelijoista ja eri aloista meille kertomaan tulleista esittelijöistä. Saimme tietoa terveydenhuollon ammateista, yleisiä hyviä vinkkejä työelämään Kone-yhtiön HR manager Pia Pyykkiseltä, informaatiota opiskelusta ulkomailla, matkailu-, talous- ja ravintola-alan tulevaisuudesta ja yrittäjyydestä sekä yliopisto-opinnoista. Tapahtuman tarkoituksena oli tukea opiskelijoita tulevaisuuden suunnitelmien tekemisessä antamalla erilaisia näkökulmia työelämään ja koulutukseen. Esittelyt oli valittu ajankohtaisuuden, monipuolisuuden, alueellisuuden ja yhteiskunnallisten tarpeiden perusteella.
Urapäivän esittelyt aloitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvasta Hyvinkään sairaalasta terveydenhuollon ammatista kertomaan tullut rekrytoija Tuija Alaranta. Alaranta kertoi muun muassa erikoisaloista, joihin terveydenhuollossa on mahdollisuus suuntautua. Näitä aloja on jos jonkinmoisia operatiivisen, medisiinisen, naisten ja lastentautien sekä psykiatrisen toiminnan alueilta. HUS:ssa ammattinimikkeitä on kuulemma yli 300 erilaista, joten jokainen terveydenhuollonalasta kiinnostunut löytää varmasti oman paikkansa! Saimme myös tietoa terveydenhuoltoalalla työskentelevän palkkauksesta ja työajoista. Koska Alarannan sanojen mukaan esimerkiksi sairaalat ovat auki ”24/7”, monet terveydenhuollonalalla työskentelevät tekevät kolmivuorotyötä vaihdellen vuorojaan aamu-, ilta- ja yövuorojen välillä.
Alarannan lisäksi terveydenhuollonalalla työskentelystä meille lisää kertoi sairaanhoitaja Topi Iivonen, joka perehdytti meitä hieman tarkemmin omaan alaansa. Iivonen kertoo sairaanhoitajan työkuvan olevan laaja ja monikirjoinen: ikinä ei voi tietää, millainen päivä on vastassa, ainakaan päivystyksessä työskennellessä. Iivonen on itse opiskelijavastaava, eli hän perehdyttää opiskelijoita heidän tulevaan ammattiinsa. Sairaanhoitajan uran valitsemista Iivonen perustelee sillä, että työ on palkitsevaa, monipuolista, sosiaalista ja merkityksellistä. Hän paljastaa myös haaveilevansa ensihoitajan tehtävistä ambulanssissa.
Seuraavaksi estradille astui Pia Pyykkinen, Kone-yhtiön HR manager. Aluksi hän esitteli vuonna 1910 perustettua Konetta, joka maailmanlaajuisesti tunnettu hissejä, liukuportaita ja automaattiovia valmistava, huoltava ja modernisoiva firma. Yhtiöllä on henkilöstöä 40 000, ja sen liikevaihto on 6,3 miljardia euroa.
Kuuntelijoille annettiin myös ammattilaisen hyödyllisiä vinkkejä, kun Pyykkinen halusi puhua siitä, millainen on hänen mielestään hyvä työntekijä. Hän korostaa yhteistyö- ja sopeutumiskyvyn lisäksi laajaa maailmankuvaa sekä viestintätaitoja. Kielitaitoa hän pitää erittäin tärkeänä ja vinkkaa, että portugalia osaavat hyötyvät tulevaisuudessa taidostaan. Terve itsetunto on työmarkkinoilla valttia, ja Pyykkisen mukaan itsetuntemus on välttämätöntä. Esityksensä lopussa Pyykkinen kertoi omasta työhistoriastaan. Hänen ansioluetteloonsa mahtuu monenlaista työpaikkaa, mutta selvää on se, että hän on urallaan edennyt kunnianhimoisesti. Jokaiselle samaan pyrkivälle hän vinkkaa, että sopiva nöyryys ja riittävä osaaminen antavat mahdollisuudet unelmien ammattiin. Pyykkinen painottaa, että oma työpaikka on ansaittava.
Opiskelusta ulkomailla meille tuli kertomaan opintoneuvoja Laura Lindberg Kilroy Educationista. Lindberg aloitti vahvistamalla edellisen esiintyjän Pia Pyykkisen neuvoa ensivaikutelman ja työhakemuksen merkityksestä kertomalla, että yhtä opintoneuvojan paikkaa oli hakenut monta sataa ihmistä ja silloin pienetkin yksityiskohdatkin vaikuttavat.
Lindberg kertoi Kilroyn olevan nuorten ja opiskelijoiden sekä kaikenikäisten seikkailunhaluisten matkatoimisto. Jos haluaa suorittaa kandin- tai maisterintutkinnon ulkomailla tai lähteä vaihtoon lukukaudeksi, Kilroy auttaa sopivan maan, kaupungin ja yliopiston valinnassa.
Kilroylta saa ilmaista opintoneuvontaa. Lindberg kertoi opintoneuvojan auttavan hakuprosessissa, käytännön valmisteluissa ja tietävän kaikki ulkomaan opintojen maksukiemuroiden ja rahoitusten salat.
Kilroylla on yhteistyöyliopistoja muun muassa Australiassa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Dubaissa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Thaimaassa, Irlannissa, Kanadassa, Singaporissa ja Japanissa. Yliopistot ovat korkeatasoisia, ja opetus on englanniksi. Lindberg vinkkaa meribiologiaa opiskelemaan haluavaa hakemaan Havaijille!
Neljäntenä vuorossa oli matkailu-, talous- ja ravintola-alan tulevaisuudesta ja yrittäjyydestä kertova luento. Sen piti MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. MaRa on matkailu- ja ravintola-alan järjestö. Luennolla saimme kuulla Suomen erinomaisista edellytyksistä matkailun kasvulle. Luonto, rauha ja revontulet houkuttelevat yhä enemmän matkailijoita Suomeen maailmanlaajuisesti heikosta taloustilanteesta huolimatta. Lappi kertoi MaRa-alalla työskentelyn hyviksi puoliksi esimerkiksi erittäin kansainvälisen ilmapiirin ja sen, että jo varsin nuorena on mahdollista päästä esimiesasemaan. Vinkkinä nuorille hän kertoi alalla olevan huutava pula venäjän kielen ja kulttuurin osaajista. Lappi jatkaa kertomalla MaRa-alalla työskentelyn huonoiksi puoliksi muun muassa sesonkiluontoisen toimialan ja joidenkin ammattien, kuten kokkien ja tarjoilijoiden, raskaan työn. Opiskella MaRa-alalle voi ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa. Lappi muistutti vielä, että venäjän kieltä ja kulttuuria kannattaa opiskella ja että alan opiskelu on riskitöntä kasvavan toimialan ja työpaikkojen Suomessa pysyvyyden takia.
Viimeiseksi lavalle nousi Sami Puurtinen Valmennuskeskuksesta. Hän kertoi monia kuuntelijoita kiinnostavasta aiheesta eli yliopistoista ja niihin hakemisesta. Puurtinen antoi hyviä neuvoja yliopistoihin hakeville ja kertoi eri alojen pääsykokeista. Puurtinen esitteli yleisölle suurimpia ja suosituimpia aloja, joita voi opiskella yliopistossa. Nämä olivat kauppatiede, oikeustiede, lääketiede, valtio- ja yhteiskuntatiede ja käyttäytymistieteet. Lisäksi hän kertoi diplomi-insinöörin koulutuksesta sekä tieteenalasta ja neuvoi, miten näiden alojen pääsykokeisiin kannattaa valmistautua. Hän painotti, että hakiessa yliopistoon täytyy miettiä, hakeeko pääkaupunkiseudulle vai pohjoisemmaksi. Puurtisen mukaan mitä kauemmaksi Helsingistä hakee, sitä helpommaksi yliopistoon pääseminen tulee. Hän opasti kuulijoita, ettei kukaan jäisi sängyn pohjalle makaamaan, vaikkei ensi yrittämällä paikkaa saisikaan. Lopuksi Puurtinen vielä kehotti kuulijoita miettimään, kannattaako pitää välivuotta. Sen aikana tieto unohtuu, ja kun tulee aika hakea uudestaan, täytyy uusien asioiden lisäksi lukea myös vanhat unohdetut tiedot.
