Varoitus: Juonipaljastuksia teoksesta Huorasatu
Kirkkaat spottivalot kohdistuvat minuun. Käteni hikoilevat. Auditorio täyttyy koulumme oppilaista. Vatsanpohjassani kihelmöi. Kerään rohkeuteni. ”Hyvää päivää kaikki!” Ääneni kaikuu mikrofonista. Haastattelu voi alkaa.
– Vieläkin tunnutaan uskovan, että äly ja kauneus eivät voi asua samassa päässä. Minä ainakin tavoittelen molempia. Senpä takia Laura kutsuu itseään glamourblondiksi.
– Uskon, että provokaatio voi olla todella eteenpäin vievää eikä sen tarvitse tarkoittaa silkkaa vittuilua. Välillä on hauska kokeilla, kuinka paljon muut ihmiset pystyvät ottamaan vastaan.
Laura ottaa vahvasti kantaa esikoisromaanissaan Huorasatu nykymaailman vallankäyttöön ja erityisesti naisen asemaan: mikä on meille sallittua, kuka meitä käskee ja mitä meille saa tehdä. Teos pureutuu jumaluuteen, eläimellisyyteen ja ihmisyyteen, naisten ja miesten väliseen ristiriitaan, sopivan pukeutumisen ongelmallisuuteen, väkivallan välttämättömyyteen, seksin ja rakkauteen, rahaan ja rahattomuuteen sekä tietysti lihaan, kaikissa ilmenemismuodoissaan. Laura yhdistää taitavasti teoksessaan antiikin jumalat, feminismin, Helsingin sekä prostituoidut.
– Valtasuhteiden kuvaaminen on maailman tärkein asia. Se liittyy kaikkeen ja näkyy kaikessa. Valitettavasti siihen liittyy aina väärinkäyttö, Laura sanoo.
Lauran mielikuvitus on uskomaton, ja kirja järkyttää sivu sivulta hervottomalla, groteskilla huumorintajulla. Huorasatua lukiessa ei tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä, todennäköisesti lukija tekee kumpaakin samaanaikaan.
Huorasatu näyttää keskisormea kaikkien niiden puolesta, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti lajin, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai sosiaalisen statuksen vuoksi.
Myös koulumme yleisö nauraa haastattelun aikana useaan otteeseen. Lauralta kysytään muun muassa, mitä mieltä hän on kommunismista, kuka hahmo hän olisi Sinkkuelämästä, pitäisikö kannabis laillistaa ja ikuinen kysymys – jääkiekko vai jalkapallo. Kaikki haastattelun kysymykset oli kerätty koulumme oppilailta.
Lauraa ärsyttää moni asia yhteiskunnassamme. Miksi nainen on aina vähempiarvoinen kuin mies? Miksi naiset pistetään edelleen syömään e-pillereitä, joilla manipuloidaan hormonitoimintaa? Tai miksi me automaattisesti oletamme, että suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen -vitsien kansalaiset ovat miehiä?
Laura on opiskellut dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa, ja Huorasatu oli alun perin näytelmä ja opinnäyte. Hän on vahvasti vegaani ja ellei olisi kirjailija, olisi mitä luultavammin kuvaamassa sikatiloja tai vapauttamassa kettuja. Laura kuvailee itseään sanoilla neiti, kirjailija, feministi, diiva, glamourblondi, älykkö, vegaani ja hullu ämmä.
Huorasatu on tekijänsä mukaan vähän kuin Raamattu. Vain lyhyempi. Huorasatu on opettava ja nimensä veroinen – sekä huvittava että järkyttävä.
”Naisten asia on meidän kaikkien asia. Meillä on velvollisuus taistella sisartemme puolesta ja vastustaa sortoa.” (Huorasatu)
Raikuvat aplodit. Valot syttyvät ja oppilaat kiirehtivät välitunnille. Laura kiittää meitä haastattelijoita ja kirjoittaa omistuskirjoituksen Huorasatuni etusivulle: ”Nealle, kiitos oli tosi kiva haastattelu!” Tekstin ympärille on piirretty sydämiä.
