Maanantai 7.5. kello 8.25 alkaa ensimmäinen oppitunti. Opettajat vaikuttavat hermostuneilta. Pääministeri Jyrki Katainen on tulossa kouluun kymmeneltä vastailemaan tunniksi oppilaiden kysymyksiin. Ennen pääministerin tuloa kerrataan tietysti käytöstavat, jotta edes Kaarina Suonperän ei tarvitsisi hävetä. Katainen saapuu lähes yllättäen paikalle auditorioon muun muassa Tuusulan kunnanjohtajan Hannu Joensivu ja kokoomuksen kansanedustajan Outi Mäenpää seuratessa perässä. Turvamiehet – tai ainakin tummiin pukeutuvat karskit tuntemattomat miehet – asettuvat auditorion yläosaan tarkkailemaan.
Ei pysty enää sanomaan, kumpi on suurempaa: jännitys vai innostus. Pääministeri on vain kolmen metrin päässä lähimpiä oppilaita. Kännykkäkameroiden salamat räpsyvät tasaisin väliajoin, mutta melko hillitysti kuitenkin.
Pääministeri Katainen kertoo alkupuheenvuorossaan työstään ja siitä, kuinka tärkeää on vierailla eri puolella Suomea kuulemassa eri-ikäisten mielipiteitä ja aatteita. ”Olisi tärkeää, ettei laitostuisi”, Katainen korostaa useaan otteeseen viitatessaan matkusteluun. Katainen selittää hyvin nuortentajuisesti pääministerin tehtävät ja hyvinvointivaltion tavoitteita. Puhetta kuuntelee mielenkiinnolla.
”Joistakin muiden maiden ministereistä tulee tosi hyviä kavereita ja heidän kanssa lähetetään ihan tekstareita, aivan kuten te nuoret teette kavereiden kanssa!” Katainen innostuu. Hän on joka toinen viikko ulkomailla, ja hänen mukaansa yleensä vierailut ovat hyvin vähän sitä pönötystä, jota televisiosta näkyy.
Yleisössä myös arvovaltaisia vieraita kuten Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu.
Aloituksen jälkeen oppilaat pääsevät ääneen. Median väkeäkin on Keski-Uusimaasta, Vartista ja Ilta-Sanomista paikalla, joten pääsy julkisuuteen on nyt mahdollista monelle. Ensimmäiseksi halutaan kuulla hallituksen suurinta huolenaihetta. Euroopan talouskriisihän se oletettavasti onkin. Laura Wathén täräyttää seuraavaksi pääministerille vaikeimman kysymyksen koskaan. ”Mikä olisi unelmautopiasi, jos pitäisi valita seuraavista kolmesta vaihtoehdosta siten, että muut suljetaan pois: jatkuva vakaa talouskasvu, täydellinen terveydenhuolto vai täydellinen suvaitsevaisuus ja tasa-arvo?”
”Menee heti suohon, kun alkaa pohtia”, pääministeri toteaa ja naurattaa yleisöä. Pohdinnan jälkeen hän toteaa kaiken lähtevän suvaitsevaisuudesta, sillä ihmisoikeus on jakamaton.
Santeri Tuovila heittää hyvän kysymyksen elintasokuplasta, ja Kataiselta riittää juttua. Tuovilalta tulee myös toinen erinomainen kysymys. ”Minä vuonna voin ostaa 350 euron housut, jotka on tehty Suomessa, jotka kestävät 20 vuotta?”
Vastauksessaan Katainen ei mainitse mitään tiettyä vuotta, mutta sen sijaan hän tunnustautuu Suomi-designin tukijaksi ja esittelee Turon pukuaan.
Jesse Tuomista mietityttää, miten nuori saa äänensä kuuluviin. Katainen luettelee viisi hyvää keinoa, joista yleisimmät keinot ovat vain yhteys kansanedustajaan. ”Suomessa on aika helppoa olla yhteydessä kansanedustajiin.”
Mielenosoitusta Katainen suosittelee viimeiseksi keinoksi, kunhan muut konstit on ensin käytetty.
Bensan hinta huolettaa monia nuoria, niin ikään Emma Sippulaa . Koska hinta on riippuvainen öljyntuottajavaltioista, ei siihen voida vaikuttaa. ”Se on sellaista kissa-hiiri-leikkiä öljyntuottajien kanssa”, Katainen toteaa. Toiseksi syyksi hinnan nousuun pääministeri myöntää veronkorotukset.
Lisäksi yleisöstä kysyttiin muun muassa kuntaliitoksia ja vammaissopimuksen ratifiointia. Pakkoliitoksiin hallitus turvautuisi vain silloin, jos kunta on heikossa jamassa eikä ymmärrä omaa parastaan. Muuten pakko on huono. Lisäksi kuntien pakollisia menoja ei voi karsia.
Opinto-ohjaaja Merja Hyvösen kysymys korkeakoulujen valintaperusteiden muuttamisesta koskettaa varmasti useaa nuorta. Pääsykokeista ei kuitenkaan luovuta, vaan lukioasioita pyritään hyödyntämään enemmän. Lisäksi voitaisiin ottaa vastakirjoittaneiden kiintiö, jotta yhä useamman ei tarvitsisi viettää välivuotta. Katainen itse kannattaa pääsykokeita, sillä niiden ansiosta hänkin pääsi Tampereen yliopistoon valtio-oppia lukemaan.
Laura Wathén lataa lisää useita kysymyksiä, joista muutama liittyy tasa-arvoiseen avioliittoon. Pääministeri selittää nykyistä tilannetta, ja pääsyy tuntuu olevan ”avioliitto”-sanassa. Siitä kaikuu vahva kirkollinen sävy monelle, mikä ei sovi kaikille. Katainen itse kannattaa sukupuolineutraalia avioliittolakia.
Tunti on lyhyt aika, ja pääministerin aikataulu on tiukka eikä aikaa riitä enempiin kysymyksiin vastailuun. Hän kuitenkin kiittää suuresti ja toivottaa kaikille menestystä ja aurinkoista kevättä. Tyytyväisimpiä tuntuvat olevan opettajat, sillä oppilaat käyttäytyivät mallikkaasti. Muutaman oppilaan päivästä tulee vielä ikimuistoisempi heidän päästessään samaan kuvaan pääministerin kanssa. Kaikki meni hyvin, ja Katainen poistuu tyytyväisen näköisenä mustalla arvoautollaan kohti seuraavaa kohdettaan.
