Kävin hiljattain katsomassa palkitun eteläkorealaisen elokuvan Parasite. Elokuva on täysin kansainvälisen huomionsa ja kehujensa arvoinen, sillä se todella liikutti, nauratti ja pisti ajattelemaan. Keskiössä on nelihenkinen kädestä suuhun elävä perhe, joka majailee ahtaassa kellariluukussa rähjäisessä osassa Soulia. Vähäosaisuuteensa kyllästynyt perhe keinottelee itsensä rikkaan miljoonatalon lähipiiriin korvaten vähitellen talon aiemman henkilökunnan.
Tapahtumien edetessä käy yhä selvemmäksi, että näennäisesti vapaa ja vauras yhteiskunta harjoittaa “poissa silmistä, poissa mielestä” -filosofiaa yhteiskuntaluokkien väliinputoajia kohtaan. Tätä vahvistaa sekä elokuvan loisiin viittaava nimi että köyhän väestön asuntojen sijainti kellareissa ja kauppojen alakerroksissa. Juonessa tiivistyyy ihmisen häikäilemättömyys tämän ajaessa omaa etuaan, mutta myös yhteiskunnallisen eriarvoistumisen räikeys.
Suomessa ollaan avoimesti ylpeitä koulutusjärjestelmästämme, joka mahdollistaa kaikille maksuttoman peruskoulun vanhempien sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Tällainen järjestelmä pyrkii estämään tilanteen, johon Parasite-elokuvassa on ajauduttu: kenenkään ei tarvitse luopua unelmistaan ja oikeudestaan kouluttautua, jotta perhe saisi ruokaa pöytään.
Myös toinen aste eli lukion ja ammatillinen koulutus ovat Suomessa periaatteessa maksuttomia, mutta materiaalikustannukset ovat kohonneet kohtuuttomiksi. Kirjat ja opiskelumateriaalit ovat kalliita; koulukirjat, läppäri, vanhojentanssit, ja kaikenlaiset oppiainekohtaiset materiaalimaksut menevät opiskelijan omasta taskusta. Lukio-opinnoissa kokonaiskustannukset voivat kiivetä jopa 2 600 euroon. Ei ole tavatonta, että opiskelija voi joutua jättämään esimerkiksi harrastuksena pois, koska vanhempien rahat eivät opiskelukulujen jälkeen siihen riitä. Osa perheistä joutuu myös jopa miettimään, onko heidän lapsensa taloudellisista syistä mahdollista aloittaa lukio-opintoja. Voimmeko enää puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta? Jotta voisimme jatkossakin ylläpitää koulutuksellista tasa-arvoa, jota kansainväliset vieraat käyvät maassamme yhtenään ihastelemassa, tulisi Suomessa päivittää todellinen maksuttomuus myös toiselle asteelle.
Parasite-elokuvassa perheen poika Ki-Woo pääsee vauraan Parkin perheen tyttären kotiopettajaksi väärennetyllä todistuksella ja lapsuudenystävänsä vinkkaamana. Suomessa olisi kuitenkin haastavaa tavoitella omia päämääriä väärennösten tai suhteiden turvin, ja tie kohti riittävää elintasoa kulkee koulutuksen kanssa käsi kädessä. Onneksi tähän yhteiskunnalliseen muutostarpeeseen on vastattu: Marinin hallitus on toteuttamassa uudistusta maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2021 syksystä lähtien.
