Lukuvuoden viimeiset päivät ovat nyt käsillä. Loman kuumeinen odotus ja helteiden tuoma kesäfiilis saavat kuitenkin aina rinnalleen haikeitakin vivahteita. On aika sanoa hyvästit koulukavereille, joita ei ehkä näe kesän aikana yhtä usein kuin kuluneen vuoden aikana, abit lähtevät kukin omille teilleen painettuaan lakin päähänsä viimeisenä lukiopäivänään, ja opettajakunnassa tapahtuu muutoksia. Sen lisäksi koulumme vaihtarit pakkaavat laukkunsa unohtumattoman vuoden päätteeksi ja palaavat takaisin kotimaahansa.
Näihin kaikkiin kaihoisiin tunnelmiin liittyy varmasti kuitenkin myös odotusta ja innostusta. Kesälomailija saa tutustua uusiin ihmisiin, nauttia auringosta ja rentoutua (paitsi syksyn kirjoittajat!), ja abit ovat suuren muutoksen kynnyksellä. He ovat pääsykoemyrskyn silmässä ja pohtivat ensi vuoden vaihtoehtojaan. Moni tuore valkolakkinen pääsee kesän päätteeksi kokeilemaan ensi kertaa omia siipiään muuttaessaan opiskelujen perässä jopa Ouluun asti.
Itse vaihto-oppilasvuoden kokeneena voin sanoa, että myös vaihtareiden tunnelmat vuoden loppua kohden muuttuat yhä ristiriitaisemmiksi. Kuluneet kuukaudet ovat olleet ehkä parhaat tähänastisessa elämässä, ja vuoden aikana läheisiksi tulleille ihmisille on vaikea jättää hyvästi. Samalla kuitenkin pieni osa itseä odottaa kovasti jo kotiin pääsyä, perheen ja ystävien näkemistä ja arkirutiineihin palaamista. Omista tunnelmistaan vuoden seikkailun lähestyessä loppuaan kertoo kolumnistimme Evan. Hänelle Suomi tarjosi parastaan, ja paluu kotiin tuntuu hänestä ainakin näin etukäteen surulliselta.
Abikolumnistimme Annakin jättää viimeisen numeronsa kirjoituksessa jäähyväiset kaikille, jotka ovat jaksaneet lukea haarniskaan sonnustautuneen pikku prinsessan rankan abivuoden kommelluksia. Ylioppilaskirjoituksen monivalintojen rajoitetut vaihtoehdot tuntuvat varsin turvallisilta, kun koko loppuelämään vaikuttavien ratkaisujen tekeminen lukemattomista mahdollisuuksista on ajankohtainen. Abivuosi on kuitenkin kasvattanut kolumnistimme nuoreksi aikuiseksi, joka selviää positiivisella asenteella tulevaisuudenkin hirviöistä.
Myös minussa tulevan kesän ajattelu herättää moniulotteisia tunnetiloja. Pian alkava loma ei olekaan pelkkää lomailua – tänä kesänä uutuuspokkarin sijaan rannalla luetaan BIOSia ja Magnetia, sillä tuleville abeille kesäloma on samalla lukuloma. Syksyn kirjoituksiin valmistutuminen tulee aloittaa jo hyvissä ajoin kesällä, jos haluaa menestyä viimeisenä lukiovuotenaan. Kuitenkin olisi tärkeää myös ehtiä rentoutua ja ladata akkuja sopivassa suhteessa pänttäämiseen, jotta uuvuttavaan abivuoteen voisi lähteä intoa puhkuen. Haikeana, mutta samalla ylpeänä, saan katsoa, kun moni koulukaverini painaa lakin päähänsä jo ensi viikolla. Minä vasta kauhulla odotan seuraavan vuoden koettelemuksia, mutta onneksi heiltä saamieni kultaakin kalliimpien vinkkien avulla tiedän selviäväni koitoksista. He pystyivät siihen – niin pystyn minäkin.
Hyveen tämän lukuvuoden viimeisen numeron juttujen piristämänä jaksaa vielä viimeisen rutistuksen ennen juhlapäivää. Jätskivertailun voittajatuuttia nuoleskellessa kokeisiinkin luku sujuu paljon kivuttomammin ja luettuasi ennustajaeukkojemme horoskoopit, saat nauraa kilpaa auringon kanssa. Lähtölaskenta lomaan on nyt virallisesti alkanut.
Näiden haikeiden mutta innostuneiden, kauhistuneiden mutta odottavien tunnelmien saattelemana toivotan kaikille oikein rentouttavaa (ja tehokasta) kesää.
