Abivuosi – lukion kolmas ja viimeinen vuosi – on siis vihdoin koittanut. Lukio-opintoja on takana jo kaksi kokonaista vuotta, mutta tämä viimeinen ja eittämättä tärkein on vielä jäljellä. Edessä häämöttävät niin ylioppilaskirjoitukset kuin penkkaritkin kuten myös lukion loppuminen ja jatko-opintoihin hakeminen.
Ensimmäisen lukiovuotemme alussa ryhmänohjaajamme sanoi, että vaikka kolme vuotta saattaisi äkkiseltään tuntua pitkähköltä ajalta, se menisi itse asiassa todella nopeasti. Hän kertoili, kuinka tulisimme olemaan abeja ennen kuin huomaisimmekaan. En tiedä, kuinka moni otti tätä lausumaa silloin ykkösluokkalaisena kovinkaan vakavasti, mutta ainakin omasta mielestäni juuri näin on käymässä. Ensimmäiset kaksi vuotta ovat menneet uskomattoman nopeasti.
Abivuosi on alkanut täydellä teholla, ja kolmannen vuoden ensimmäiseen jaksoon on suurimmalla osalla abeista kuulunut muun muassa valmistautumista syksyn ylioppilaskokeisiin. Ensimmäisen jakson ja syksyn kirjoitusten jälkeen on kuitenkin jäljellä vielä kaksi jaksoa, eikä ankara opiskelu pääty siihen, vaan sitten seuraakin lukuloma ja kevään ylioppilaskokeisiin valmistautuminen. Kun kokeet helmi-maaliskuussa on tehty, ei työ lopu vieläkään, vaan edessä ovat monilla vielä esimerkiksi korkeakoulujen pääsykokeet.
Joka tapauksessa nyt alkanut lukion viimeinen vuosi on abeille juuri se vuosi, jolloin he voivat omalla opiskelullaan (tai opiskelematta jättämisellään) vahvasti vaikuttaa tulevaisuuteensa. Jos nyt panostaa kouluun, voi päästä huomattavasti lähemmäksi niin jatko-opintoihin kuin muihinkin asioihin liittyviä tulevaisuuden tavoitteita, millaisia ne sitten ovatkin.
