Vesa Maanselkä opettaa fysiikkaa koulussamme.
Esittele itsesi muutamalla virkkeellä.
– Nimi on Vesa Maanselkä, ja olen matematiikan ja fysiikan lehtorina Hyrylän lukiossa. Olen Opetus.tv:n perustajajäsen ja tietotekniikkaan perehtynyt opettaja. Tykkään opettamisesta tosi paljon. Opiskelin Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella, olin siellä myös tutkijana vuoden valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen olen työskennellyt Pietarsaaren lukiossa neljä vuotta, ja sitä ennen olin Utsjoellakin lukiossa 2,5 vuotta… Siellä poroja jahtaamassa!
Kuvaile opettamistasi H-, Y-, V- ja E-kirjaimilla alkavilla sanoilla.
– Hauskaa, vaikeaa, hmm… Aika yleistä. Tuliks ne kaikki jo? E vielä… Erinomaista! [naurahtaa]
Miksi tulit juuri Hyrylän lukioon?
– Hyrylän lukio on kohtuullisen iso lukio, ja Tuusula on kasvava kunta, ilmeisesti kaikki palvelutkin ovat kunnossa. Itse asiassa sain kolme virkaa hakiessani, mutta valitsin sitten Hyrylän.
Mikä on kengännumerosi?
– 41
Mikä on kromin ominaislämpökapasiteetti?
– 2,6… Ehkä? En mä muista [naurahtaa]. Saaks maolia käyttää?
– Ei saa. Oikea vastaus olisi ollut 0,448… Vähän kyllä nyt heitti!
– Aijaijai.. Vähän heitti!
Kuinka monta maan päivää Saturnuksella menee yhteen kierrokseen auringon ympäri?
– Saturnuksella… Oisko parisataa päivää tai jotain semmosta?
– Lukitaanko vastaus?
– Joojoo [naurahtaa] ihan sama en mä muista.
– Oikea vastaus on 10,832 päivää.
– Oiii, niinkö paljon? Joo joo, okei.
Kirjoita suhteellisuusteorian mukainen kaava, josta on laskettavissa aikadilataatio ja selitä se.
Vasemmalla oikea vastaus, oikealla Vesa Maanselän tuotos.
– Tää nyt tarkottaa sitä, että… [miettii] No ensinnäkin jos nopeus on kaukana valonnopeudesta, niin tämä termi v/c2 häviää täältä neliöjuuren alta, eli silloin dilataatiota ei tapahdu, mutta sitten kun tämä v täällä lähestyy valonnopeutta, niin tämä termi tulee hallitsevaksi ja näin sitten liikkuva kello jätättää. Eli kun liikutaan lähellä valonnopeutta, niin aika siis kulkee ulkopuolisen havaitsijan mielestä hitaammin.
Kari Hoffren toimenkuvaan kuuluu historian, yhteiskuntaopin ja psykologian opettaminen.
Esittele itsesi muutamalla virkkeellä.
– Olen Kari Hoffren, aloitteleva ja nuori opettaja, historian, yhteiskuntaopin ja psykologian opettaja täällä. Oon valmistunut 2012 tuolta Jyväskylän yliopistosta… Ja mitenkäs sitä nyt muuten kuvailis itseään vielä… Olen vähän tämmönen, sanotaanko ehkä nörtti sillä tavalla niin kuin omalta luonteeltani, tämmönen kaikki pieni mielenkiintoinen on minullekin mielenkiintoista. Mä tykkään yksityiskohdista, hauskoista tarinoista, hauskoista sattumuksista, ja mä pyrin niitä käyttämään aina kun niitä muistan, niin on tällästä triviaa aina mukana siinä opetuksessa.
Kuvaile opettamistasi H-, Y-, V- ja E-kirjaimilla alkavilla sanoilla.
– No tämähän on helppoa… Historiapainotteista, yhteiskunnallista, virikkeellistä ja etukäteen suunniteltua.
Miksi tulit juuri Hyrylän lukioon?
– Mä oon ollu tässä Tuusulan Jokelassa aiemmin, olin opettamassa ja sitten huomasin, että täällä oli paikka ja aattelin, että ois ihan kiva tulla tänne alueelle uudestaan. Ja kun oli semmonen homma, joka mua kiinnosti, ja joka oli nimenomaan lukiossa pääosin. Mä itse tavoittelen sitä, lukio-opettajuutta silleen pitkällä aikavälillä, pyrin siis lukion opettajaksi, ja… Sitten täällä oli myöskin mahdollisuus samalla olla myös yläasteella, täällä oli kaikkea oikeastaan, mitä mä voin tarvita samassa koulussa. Ja sitten oli ikään kuin hieman tuttukin tämä ympäristö, vaikka eri koulussa olinkin…
Mikä on kengännumerosi?
– 44/45 riippuen vähän siitä kengästä.
Kuinka monessa maassa on käytössä euro?
– Ootas nyt… 27… Ei hetkinen, se on 27 euromaata… Voi hitto, tommosen kysyit. Nyt nolottaa, mutta en osaa kyllä sanoo suoralta kädeltä sitä lukumäärää.
– Veikkaa.
– 27 euromaata, joista… no, sanotaan 18.
– Oikein!
Milloin Vietnamin sota alkoi?
– 1960… ANTEEKS, 50… Hetkinen… 58? Kyllä, koska se kesti melkein 20 vuotta… Oisko se… Jotain… Mä en ite painota näitä vuosilukuja, niin mulle on tärkeämpää se suhteellinen missä kohtaa se on, 50-, 60-, 70-luvuillla tapahtuva konflikti… Se on minusta se, mitä ihmisen tarvitsee tietää.
– Oikea vastaus on 1. marraskuuta 1955
– Noniin, parilla luvulla heitti!
Kuka on Euroopan unionin energiakomissaari?
– [naurahtaa] Energiakomissaari? Jaa, nyt täytyy kyllä sanoa, että en tiedä.
– Eli ei ole mitään havaintoa?
– Ei ole mitään havaintoa, täytyy myöntää.
– Gunther Oettinger
– Enpä olisi tiennyt, opin tässä ihan uutta…
Antti Laitamäki on uusi matematiikan ja tietotekniikan opettaja.
Esittele itsesi muutamalla virkkeellä.
– Olen Antti Laitamäki, matematiikan ja tietotekniikan uusi opettaja, Sinikka Hännisen seuraaja. Olen kirjoittanut itse ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2003, ja siirryin sieltä opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon, josta valmistuin vuonna 2009 matematiikan ja tietotekniikan opettajaksi. Tietotekniikka on siis mulla toinen opetusaine myös täällä Hyrylässä, ja molemmat ovat semmosia aika rakkaita itselle, vaikkakin hyvin erilaisia. Matematiikka on hyvin staattinen, tietotekniikka hyvin dynaaminen. Siinä semmonen vastapari.
Kuvaile opettamistasi H-, Y-, V- ja E-kirjaimilla alkavilla sanoilla.
– No tämäpä olikin paha. No H:sta tietysti et se on hienoa, Y:stä… Se on yhteisöllistä, V:stä… Vitsikästä ja sitten E:stä… Se on erinomaista!
Miksi tulit juuri Hyrylän lukioon?
– Ennen Hyrylän lukioon tuloa työskentelin matematiikan lehtorina Padasjoen lukiossa. Avovaimoni työskentelee Helsingissä. Tilanne, jossa puolisoiden päivätyöt ovat noin 160km etäisyydellä toisistaan, on pidemmän päälle kestämätön. Virka, jossa nyt aloitin, oli todella hyvin koulutustani ja kokemustani vastaava. Tuusulan kunta ja Hyrylän lukio työnantajana kiinnostivat toki myös kovasti. Hienoa olla täällä!
Mikä on kengännumerosi?
– Se on 45.
Luettele niin monta piin desimaalia kuin pystyt.
– 3,14. Tuolta seinältä löytyis kyllä lisää, jos vilkaset tonne taaksepäin. Mut onks tää näkötesti?
– [vilkaisee taakseen hämmentyneesti] Ei, nyt pitäisi muistaa.
– Aa okei, mä en muista enempää. 3,14. Mulla on muuten todella huono muisti, voit kirjoittaa senkin siihen, että kaikki tietää, ettei nämä nimetkään jää ihan heti päähän. Mä koetan harjoitella ja teen parhaani, että opin kaikkien opiskelijoiden nimet.
Kuinka paljon on 23^2?
– Voi ei… [miettii hetken] Onkse 529?
– Kyllä!
Mikä on 21. alkuluku?
– Hmm… Kakkonen, kolmonen, vitonen, seiska, ykstoista, kolmetoista, seitsemäntoista, yheksäntoista… Monesko se oli?
– 21.
– Voi piru…
– Alkaa aika pikkuhiljaa loppua.
– …yhdeksäntoista, kakskytkolme, kakskytyhdeksän, kolkytyks… En mä taida päästä niin pitkälle!
– Kello tikittää, heitä jotain!
– En, en kyl lähe veikkaamaan.
– Veikkaa!
– Ei, ei.
– Okei, ei löydy vastausta?
– Ei, nyt en ehtinyt sinne asti.
