Merja Hyvönen yrittää näyttää kiireiseltä. © Miika Kosloff
Merja ”Mertzi” Hyvönen on toiminut Hyrylän lukiossa omin sanojensa mukaan yhdeksän mukavaa ja työntäyteistä vuotta. Opinto-ohjaajan työhön kuuluu muun muassa opiskelijan tulevaisuuden suunnittelua, joka sisältää opiskelijan uusien suunnitelmien mukauttamista hänen elämäntilanteeseensa.
Mikä oli/on toiveammattisi?
– Lapsena taisi olla huoltoaseman kahvilan työntekijä, joka osasi käyttää kassaa, antaa vaihtorahaa ja kerätä taitavasti täydelle tarjottimelle tyhjiä kuppeja pöydistä ja toisella kädellä pyyhkiä pöydät.? Unelma-ammattini nyt? Kyllä se taitaa lähellä nykyistä olla. Jos alaa haluaisin vaihtaa, niin arkkitehtuuri olisi kova juttu… katsotaan, mihin tie vie.
Teetkö usein ammatinvalintatestejä?
– Aika harvoin tulee varsinaisia testejä tehtyä, mutta joskus kuitenkin lähinnä päivittääkseni tietoa testauksesta. Pitäiskös mielestäsi harkita?
Mikä on erikoisin ammatti, jonka olet kuullut?
– Nopeasti tulee mieleen ei ammatti, mutta työ, jossa kaveri palkattiin isolla rahalla testailemaan hotellien tasoa ja tarjontaa. Hän kierteli hienolla työsuhdeautolla ympäri maata, oli kännykät, tietokoneet, ruoka ja kaikki palvelut firman piikkiin… Itsekin voisin.
Mitä on paskatyö?
– Se on aika asenteellinen termi, jota en käytä. Kaikkien työpanosta tarvitaan, ja eri ihmiset viihtyvät erilaisissa töissä. Omakohtaisesti lähin kokemukseni ”paskatyöhön” on vuosikymmenten takaa välivuoden vietosta Israelista kibbutsilta. Siellä pesin muun muassa vessanpönttöjä ilman kunnon työvälineitä, joten sananmukaisesti lähenteli paskahommia. Suhtaudun kaikenlaisiin hommiin hyvin ennakkoluulottomasti ajatuksella, että ihmisethän näitä tekevät, otetaan haaste vastaan.
Onko lukio turhaa?
– Olipa kysymys! Ei lukio tietenkään turhaa ole! Sääli, jos jotkut kuitenkin ottavat opiskelunsa sillä mielellä. Koulutus kannattaa aina, samoin rohkeus tarttua haasteisiin ja selviytyä niistä, olipa haaste sitten opiskelussa tai työssä. Kaikesta oppii, jos asettaa itsensä aidosti alttiiksi oppimiselle, lukiossakin.
Miten uudistaisit AMK- ja yliopistohaun?
– Olisi hyvä, jos hyvillä lukio-opinnoilla/yo-kirjoituksilla voisi päästä suoraan useammalle alalle nykyisten lähinnä matemaattis-teknillisten alojen sijaan.
Toisaalta ehdottoman tärkeää on säilyttää myös valintakoeväylä niille, joiden tulos lukiossa ei syystä tai toisesta ole ollut huippuluokkaa. Kaikkien pääsyä korkeakouluihin sisään en kannata, sillä motivaation ja omien kykyjenkin mittaaminen opiskelupaikan saamiseksi on terveellistä.
Anna työmoraalivinkkejä Heidi Hautalalle?
– Ehkäpä Hautala on niin sanotusti läksynsä ansainnut ja niistä oppinut – hyvä jos niin on. Päättäjien joukossa on tälläkin hetkellä jopa Heidiä suurempia konnia ja isomman hyödyn saaneita. Nyt Heidi, toimi jatkossa oikein ja jos et tiedä, mikä on oikein, ota selvää.
Mille alalle kannattaisi kouluttautua tulevaisuuden työllistävyyttä ajatellen?
– Tuo tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat osaajia, (tieto)tekniikan alat omiaan. Business pyörii aina. Varmasti jokainen ala kaipaa osaajia ja rohkeita visionäärejä kehittämään uutta alalleen. Tuon kehittämisen edellytys on kunkin alan hyvä perus- ja korkeakoulutus.
Kuinka usein ajattelet opiskelijasta, että mitähän tuostakin tulee?
– Tämä on paheeni. Tosi usein ylioppilaskirjoituksia valvoessani, mietin opiskelijoiden kanssa käymiäni keskusteluja heidän suunnitelmistaan. Usko tai älä, luotan vahvasti opiskelijan mieleisen polun löytyvän. Ei aina ihan suoraan, mutta ajan kanssa… ja sitten pelkään sitä hetkeä, kun ensimmäinen entinen opiskelijani avaa lääkäriin mennessäni vastaanoton oven ja kysyy, että mikähän mummua vaivaa.
Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?
– Viikonlopun ekoteko: En lähtenytkään shoppailemaan uutta, vaan innostuin tuunaamaan vanhoja vaatteita. Tosin suunnittelin enemmän kuin toteutin. Näin siis entinen ammattini, ammatillinen opettaja, nosti päätään pitkästä aikaa.
