Sirje Grönholm ja Teemu Kukkonen näyttävät valssin mallia.
Keravalainen Teemu Kukkonen ja järvenpääläinen Sirje Grönholm vastaavat koko Hyrylän lukion liikunnan opetuksesta. Lisäksi vanhojen tanssit, liikuntakisatapahtumat ja turnaukset sekä juhlatilaisuudet ovat koulussamme vakaalla kokeneella pohjalla, sillä Grönholm on ollut liikunnanopettajana hienot 20 vuotta ja Kukkonen Tuusulan kunnan palveluksessa vuodesta 1999 lähtien. Hyrylän koulukeskuksessa Kukkonen on opettanut vuodesta 2008 alkaen.
Mikä vanhojentansseista on suosikkisi?
Teemu: No kyllä niitä on montakin suosikkia. Jos yksi pitää raakata niin, niin… Wengerkassa on menoa ja meininkiä ja siinä on vähän haastavat askeleet. Se näyttää aina kivalta, kun iso ryhmä tekee samaan aikaan ja siinä on semmoinen mukava… mukava kopina ja kalke käy. Tykkään siitä.
Sirje: Tanssit, joissa on valssikuvioita.
Kenet haluaisit nähdä Tanssii tähtien kanssa -kisassa?
Teemu: Hahah!
[syvä mietintätauko]
Sirje: Minä haluaisin nähdä ihan tavallisen henkilön, ei mitään julkisuudenhenkilöitä eli vaikka myyjä tai… VR:n lipunmyyjä. Minusta se olisi hienoa, että olisi tavallisia henkilöitä.
Teemu: Kyllä ehdottomasti Jäämies siinä. Kimi Räikkönen.
Mitä terveisiä lähettäisit Cooperin testin kehittäjällle Kenneth H. Cooperille?
Sirje: Minä sanoisin, että olet viisas mies.
Teemu: Joo samoilla linjoilla. Sotilastarkoitukseenhan se tietysti vissiin alun perin oli kehitetty, mutta on pitkään säilynyt hyvänä testinä, eikä oikein parempaa testiä ole, niin kuin kestävyyskunnon mittaamiseen, että se on hyvä testi edelleen. Toimiva testi.
Sirje: Kaikki on siitä kiinnostunut, niin nuoret kuin vanhat.
Missä olit, kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa v. 1995 ja 2011?
Teemu: Vastaanko eka? No -95 olin Virossa Tartossa ja paikallishotellissa isolla porukalla katsottiin sitä peliä, kun ei siihen aikaan näkynyt joka paikassa. Ja 2011 oli sitten arkisemmat maisemat – eli kotisohvalla.
Sirje: Tästä -95 en muista, mutta olin kyllä jossakin ja juhlin sitä, mutta nämä viimeiset on oikeastaan ikimuistoinen tarina. Elikkä olin nykyisten lukioykkösten kanssa… vierailulla Tallinnassa. Mukana kymmenen tyttöä, ja meillä oli sitten baletti-ilta. Oltiin Estonia-teatterissa balettia katsomassa. Kun me lähettiin sinne balettiin, niin se peli alkoi ja sitten, kun oli tauko, selvisi, että Suomi oli johdossa. Tytöt lähtivät kaikki baletista pois ja minä jäin balettiin, mutta lähettivät koko ajan tekstiviestejä, että miten tilanne on. Sitten juoksin myös hotelliin, ja pidettiin tyttöjen kanssa oikein kunnon bileet, missä meillä oli NIIN ihanaa. Juhlittiin, laulettiin, tanssittiin, kiljuttiin, naurettiin… me nautimme siitä. Se oli aivan ihanaa!
Mikä on mitaliveikkauksesi Suomelle ensi kesän olympialaisissa?
Teemu: Lontoossa? [tauko] Mitaliveikkaus? [tauko] Oli kyllä paha nyt…
Sirje: Minä sanon kolme mitalia, mutta en lajeja.
Teemu: Joo, odotapas tuota… joo ootas nyt. [tauko]
Sirje: Yleisurheilusta voi tulla yksi, sitten tulee purjehduksesta voi luultavasti yksi.
Teemu: Niin voi. Voi tulla joo. Kun ei ole tutustunut tuohon, niin on pakko vastata, että tulee kaikkien aikojen mitalisaalis – eli yksi mitali.
[naurunremakka]
Miten liikut vapaa-ajalla vai tuleeko jo korvista ulos?
Sirje: Minun on pakko päästä liikkumaan, että oikeastaan liikunta on elämäntapani eli jatkan sitä. Töissä olen töissä ja lisäksi liikun omaksi ilokseni yksin. Tavoitteena on kaksi tuntia päivässä.
Teemu: Liikun minäkin paljon, olen pojan joukkueessa jääkiekossa valmentajana mukana. Siinä tulee useampi tunti viikossa jäällä olemista tai eihän se koko aikaa itse ole aktiivista liikkumista. Samalla lailla kuin Sirje, niin en osaa jäädä silleen paikalleen… paikalleen töitten jälkeen, mutta jos nyt on ollut pitkä työpäivä ja sen jälkeen valmentamassa, niin ei enää sen jälkeen kyllä, ei kyllä lähde omatoimisesti. Ehkä pikkasen on se omatoiminen liikunta hiipunut. Mutta en tiedä, onko se tuntimäärä laskenut. Voi olla, että se on isontunut.
Sirje: Se on se, kun sinulla on nuorempia lapsia, niin se vie ajan, mutta minulla on tullut aikaa lisää, kun on kaksi vähän vanhempaa.
Teemu: Niin joo, menee kyllä tosi paljon aikaa.
Paljonko nostat penkistä?
[naurunpurskahdusta]
Sirje: Sano sinä Teemu eka, niin minä voin sanoa vähän vähemmän.
[naurua]
Teemu: Olen nostanut parhaimmillaan 115 kiloa.
Sirje: Minun täytyy sanoa näin, että kun en tiedä, niin täytyy mennä kokeilemaan!
Mitä ovat olleet hienoimpia liikuntasuoritushetkiä opetusaikanasi?
Teemu: Se Oulun katkera hopea jalkapallosta… Hieno suoritus kaiken kaikkiaan, mutta hopealle jäätiin siinä rangaistuslaukausten jälkeen.
Sirje: Minulle on myös jäänyt mieliin kaikki sellaiset turnaukset, joissa taistellaan koulujen mestaruuksista. Kahdet muodostelmaluistelukisavoitot, mitkä on voitettu meidän koulun joukkueiden kanssa… Ja sitten tietysti täytyy sanoa näin, että iloitsen aina jokaisen oppilaan onnistumisesta, ja siitä että on jotakin ennätyksiä tullut. Näkee sen riemun oppilaissa – se on se, kauhean ihana tunne.
HIFK vai Jokerit?
Teemu: No kyllä se on tuo Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna.
Sirje: Hifki, mulla on Hifki-pipo.
Mitä liikuntavinkkejä annat ylioppilaskirjoituksiin tai niihin valmistautumiseen, jotteivät paikat puudu tai sormet kramppaa?
Sirje: Se täytyy aloittaa jo tosi aikaisin. Eli hyvä peruskunto, mutta sitten kirjoitusten aikana tietysti, että osaa rentoutua kuuntelemalla rauhallista musiikkia ja nauttia paikallaan olemisesta.
Teemu: Ulkoilu on erittäin hyvä, tuommoinen kevyt lenkki, mutta ei tietenkään liian raskasta liikuntaa kannata siihen… se voi vaikuttaa jo uneen, ja voi nukkua huonommin.
Mikä on ollut viime aikoina suurin hyveesi?
Teemu: Mikä? Vaikein viimeiseksi. Viime aikoina… Noh, ööh, olen ollut paljon omien lapsieni kanssa, se on… oltava hyve.
Sirje: Samaa vähän minullakin, että vaikka minulla on aikuiset lapset, niin niiden kanssa olen ollut.
