23. helmikuuta 2014 Suomi arvottiin jatkomahdollisuuksia pursuavaan EM-karsintalohkoon Pohjois-Irlannin, Färsaarten, Unkarin, Kreikan ja Romanian kanssa. Lohkoarvonnan jälkeen EM-haaveet nousivat aivan uusiin svääreihin. Tulevat karsinnat nimettiin samantien ”kaikkien aikojen karsinnoiksi”, sillä samaan lohkoon ei tällä kertaa tullut ainuttakaan ”liian kovaa” maata, kuten esimerkiksi edellisissä MM-karsinnoissa, kun Suomen lohkossa olivat Espanja ja Ranska. Jokaisen jalkapalloromantikon hartaasti tukema kampanja, ”Suomesta jalkapalloyhteiskunta” oli vihdoin saamassa jalansijaa!
Suomen karsinnat alkoivat 7.9.2014 Färsaarilla. Huuhkajat ottivat pienten vaikeuksien jälkeen lohkon heikoimmasta lenkistä Färsaarista 1-3 voiton. Kolme pistettä matkasivat Suomeen, ja ihmiset alkoivat elätellä yhä enemmän toiveita Suomen ensimmäisestä kisapaikasta, nyt se olisi vihdoin mahdollista! Huuhkajien valmentaja Mixu Paatelainen valmistautui karsintoihin usean vuoden ajan ja on ottanut selväksi tavoitteekseen päästä Ranskaan kesällä 2016. EM-hypetys nousi entisestään, kun suomalaiset pelaajat loistivat seurajoukkueissaan ennen syysloman Kreikka- ja Romania otteluita. Kasper Hämäläinen ja Teemu Pukki iskivät molemmat kaksi maalia maajoukkuetaukoa edeltävässä ottelussa. Joel Pohjanpalo pisti vielä paremmaksi iskemällä upean hattutempun Fortuna Dusseldorfin riveissä. Kaikki oli pedattu Suomen menestykselle kotikentällään.
Ensin Suomea vastaan asettui vuoden 2004 Euroopan mestari, Kreikka. Suomi pelasi hienon ottelun ja hyödynsi harvassa olleet maalipaikkansa melko tehokkaasti. Ottelu päättyin lukemiin 1-1. Tulos ei ollut paras mahdollinen, mutta tappioiden välttäminen on todella tärkeää näissä karsinnoissa. SMJK (Suomen maajoukkueen kannattajat) kannusti omiaan rankasti, ja Hyveen urheilutoimittajaparikin oli paikalla mylvimässä. Stadionilla oli melkein 30 000 ihmistä, joka on kunnioitettava luku suomalaisessa urheilutapahtumassa.
Kolmen päivän jälkeen alkoi matka taas stadiumille. Tällä kertaa matka alkoi Kampin linja-autoasemalta, josta SMJK:n järjestämä marssi lähti. Noin tunnin marssimisen ja lauleskelun jälkeen istuuduimme paikoillemme, ja peli oli valmis alkamaan. Pohjoiskaarre aloitti tunnelman luomisen erilaisilla lauluilla, joihon ujoimmatkin kannattajat lähtivät hyräilemään mukaan. Kaikille oli jo tiedossa, että olisi äärimmäisen tärkeä saada voitto tästä ottelusta. Peli alkoi ja Suomi pyrki heti ottelun alkupuolella saamaan peliä hallintaansa ja luoda puolittaisia maalipaikkoja. Romania iski kuitenkin usein vastaan vaarallisilla vastahyökkäyksillä, jotka meinasivat kostautua sinivalkoisille. Ensimmäinen puoliaika oli Suomen osalta kohtalainen, mutta parannusta vaadittiin. Tauolle mentiin 0-0 lukemissa. Toinen puoliaika lähti käyntiin ja Romania alkoi pikkuhiljaa hyökätä enemmän. Ei kauaan toisen puoliajan alkamisen jälkeen, Romania rankaisee kulmapotkusta. Romanian Bogdan Stancu maalasi nukahtaneen Huuhkaja-puolustuksen ohi. Tästä maalista lähti käyntiin varsinainen painajaisten kierre, kun kaksi minuuttia Romanian maalin jälkeen Alexander Ring joutui ottamaan toisen keltaisen kortin. Ringin lennettyä ulos Huuhkajilta katosi kaikki asenne ja taistelutahto. Toisen puoliajan loppupuoliskolla jo kerran ottelussa maalannut Stancu iski jälleen varmistaen Romanian johdon. Pelin loputtua katsomo vaipui pieneen masennukseen, Pohjoiskaarteen huikeasta kannustuksesta huolimatta.
Vaikka Suomi sai kahdesta huipputärkeästä kotiottelusta kasaan vain yhden pisteen, ei toivo kisoihin pääsystä ole vielä kuollut! Suomen ja päävalmentaja Mixu Paatelaisen on nyt pakko petrata tuleviin vieraspeleihin, ja lohkon ehkä kaksi vaikeinta kotipeliä on nyt pelattu. Seuraavaksi Huuhkajat lentävät Unkariin. Usko Mixuun ja Huuhkajiin on kova! Vielä mennään kisoihin!
