Tuosta nurkan takaa vasemmalta menet portaat ylös ja käännyt vasemmalle.
Paina asiaasi koskevan osaston ovikelloa.
Joo, istu vaan odottelemaan tuohon, niin se tulee kohta hakemaan sua varmaan.
Istun pienehkössä aulassa, kun eteeni ilmestyy pitkän käytävän saloista kaksi naistyöntekijää, toisella mukanaan kymmenisen puista harjanvartta. Naiset alkavat tehdä yksinkertaisia venytysliikkeitä ja kolmaskin nainen saapuu paikalle. Syystä tai toisesta minua alkaa hymyilyttää, eikä mene aikaakaan, kun huomaan itse tekeväni noita samoja liikkeitä heidän mukanaan. Liikkeet muuttuvat yllättäen paljon hankalammiksi.
Vajaat kymmenen minuuttia taukojumpattuani naisten mukana Esa Ukkola tulee huoneestaan ja tuntuu lievästi jopa säikähtävän, kun näkee, että minut on napattu mukaan. Olen vielä muutaman viimeisen minuutin taukojumpassa mukana, minkä jälkeen kiiruhdan Ukkolan huoneeseen hartiat rentoutuneina.
Esa Ukkola kertoo olevansa Tuusulassa asuva, kohta 49-vuotias mies, jonka perheeseen kuuluu kolme lasta, rouva ja koira. Hän on kotoisin Myllykoskelta ja on tullut Tuusulaan vuonna 1996 luokanopettajaksi Vanhankylän kouluun, ja on sittemmin toiminut rehtorina, opetuspäällikkönä ja sivistystoimenjohtajana. Tällä hetkellä Ukkolan nimeä koristaa hänen elämänsä pisin titteli: kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja. Luonteeltaan hän kertoo olevansa eläväinen, puhelias, sosiaalinen ja runsassanainen, ja kaikki nämä tuntuvat pitävän hyvin paikkaansa jo muutaman minuutin keskustelun jälkeen.
Työnsä hän kertoo olevan
Hauskaa
Yhteistyötä
Vauhtia
Erinomaisuutta
Mutta oletko sivistynyt?
”Hmm! Tää on vaikea kysymys! Se vähän riippuu, että mikä on sivistystä. Jos on kauhea tietomäärä, mutta ei pärjää ihmisten kanssa, niin se ihminen ei oo vielä sivistynyt. Sivistynyt on, kun tietää paljon ja on monialainen, eikä niinkään semmoinen siilo ja pullo ihminen. Pystyy muuttamaan viisauden joksikin hyväksi suhteessa toisiin ihmisiin. Tästä näkökulmasta katsottuna pyrin sivistämään koko ajan itseäni, mutta joskus mennään eteenpäin, joskus taaksepäin.”
Ukkola uskoo, että vielä joskus ennen kuin täältä maailmasta lähtee, voi hän sanoa alkavansa olla aika sivistynyt.
”Mä oon perusluonteeltani äärimmäisen utelias ja koitan olla kiinnostunut laajasti kaikista asioista tyydyttäen sitä uteliaisuutta samalla. Seuraan musiikkia, kulttuuria, taidetta, tiedettä ja taloutta epäjärjestelmällisesti, eri lankoja seuraillen.”
Ukkolan kouluaikoina oppilaskuntien hallituksia ja nuorisovaltuustoja ei vielä ollut, mutta päätöksentekoa harjoiteltiin samantapaisissa kouluneuvostoissa.
”Mä kuuluin kouluneuvostoon, sinne valittiin äänestämällä. Silloin 70- ja 80-luvuilla siellä oli vielä pieni poliittinen aspekti, että oltiin vähän värejäkin siellä jo tunnustamassa.”
Milloin Tuusulaan tulee uusi lukio?
”Jaa’a… Jos se olisi mun päätösvallassa, niin se olisi jo! Mutta toivottavasti mahdollisimman pian, Tuusula todella tarvitsee uuden lukion.”
Milloin olet vieraillut viimeksi jossain Tuusulan koulussa?
”Yritän tehdä neljä tai viisi kouluvisiittiä vuodessa, ja jos on jotain erikoista tapahtumaa tai häppeningiä, niin sit mä pöllähdän. Hyrylän lukiossa kävin silloin kun Riitta Eeronheimo jäi eläkkeelle ja Jokelassakin joskus joulun alla.”
Edellisistä vierailuista alkaa siis olla kohta kaksi kuukautta. Ei kuitenkaan kannata säikähtää kauheasti, mikäli tämä lempeä partaniekka vapaa-ajattelija kävelee vastaan.
”En ole vapaa-ajattelija sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kaikenlaiset pakot on mulle sanoinakin jo epämiellyttäviä. En tykkää normeista ja säännöistä, vaikka niitä totta kai tarvitaan. Kielitarjontaa voisi lukioissa mun mielestä laajentaakin, mutta toisaalta ne perusasiat kaikkien tulisi osata meidän toisesta kotimaisesta kielestäkin.”
Ukkolan lempiaineita koulussa olivatkin humanistiset aineet, kuten historia, psykologia, filosofia ja uskonto. Myös liikunnassa hän on ollut aina innokkaimpia, muttei lahjakkaimpia. Varsinkin ulkoilmalajit ovat hänen olleet mieleen.
”Silloin kun liikuttiin niin paljon, ruokaakin meni paljon. Sit vedettiin semmoisia vuoren kokoisia annoksia hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten jauheliha-makaronilaatikoita.”
Ukkola piirtää samalla ainakin puoli metriä korkean pallon kuvitteelliselle lautaselleen.
Käsittääkseni olet kova hiihtämään vieläkin. Paljonko olet tänä talvena jo ehtinyt kuluttaa suksia?
”Joo pitää paikkaansa! Kaikkea mitä voi tehdä sukset jalassa harrastan, mutta nykyään enemmän murtomaahiihtoa. Tässä iässä ei lasketa kärsimyksen määrää enää kilometreissä vaan tunneissa, mutta varmaankin jossain parinsadan kilometrin kieppeillä vasta mennään.”
No huh huh! Entä miten sujuu paini? Oletko kenties sukua painija Pertti Ukkolalle?
”Ois kiva sanoa, että olen, mutta valitettavasti en ole. Pikkupoikana oon kyllä itsekin harrastanut painia vähän aikaa, mutta ei ollut kovin vahva laji mulle.”
Kai olet käynyt Ukkolassa?
”Siis onko tää nyt jossain Pohjois-Karjalan suunnalla? Mä tiedän, että semmoinen firma kuin Ukkolan saha on ollut siellä. Silloin kun mun kotitaloa Myllykoskella rakennettiin, niin sieltä sahalta tuli liimapalkkeja ja siitä muistin. Mutta en ole siis käynyt.”
Wikipedia kertoo: Ukkola on yksi Joensuun kylistä entisessä Enossa. Matkaa Uimaharjuun on 6 km, Enon keskustaan 22 kilometriä, Lieksaan 45 kilometriä ja Joensuuhun 55 kilometriä. Asukkaita on noin 250. Suurimmillaan, Ukkolan sahan ollessa toiminnassa asukkaita oli jopa 700 henkilöä.
Esa Ukkola toimi Seppo Kärpäsen esittelijänä haastattelutilanteessa ja toimi myös yhtenä haastattelijoista. Miksi juuri hänet valittiin uudeksi Hyrylän lukion rehtoriksi?
”No Seppo vakuutti haastattelussa, ja sillä oli hyviä ajatuksia siitä, miten lukiota voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Lisäksi oli tietoa, että hän on onnistunut kehittämistehtävissä aikaisemminkin ja hänellä on tietoa tieto- ja viestintäteknologian kehityksestä opetuskäytössä. Seppo vaikutti myös semmoiselta persoonalta, et pärjää ihmisten kanssa ja hänestä löytyy sekä rentoutta että jämäkkyyttä.”
Oletko siis tyytyväinen valintaan?
”Joo, oon oon! Nyt on vasta pari kuukautta mennyt, mutta ainakaan vielä ei ole mitään kuulunut. Ilmeisesti on hyvin siis mennyt.”
Sähköistymistä Ukkola pitää välttämättömänä ja uskoo, että siinä tapahtuu eniten muutoksia lähivuosina opiskelussa.
”Sähköiset ylioppilaskirjoitukset kun tulee, niin on pakko vastata haasteeseen kunnolla. Ei oo varaa tyriä niin sanotusti. Uskon, että opiskelu muuttuu varmaan myös enemmän ilmiökeskeiseksi ja ylioppilaskirjoitusten ohjausvaikutus opiskeluun varmaankin vähenee ja itse oppiminen käy pääasiaksi. Tai ainakin toivon, että niin käy.”
Pienten ja suurten lukioiden vertailuun Ukkola ottaa korkeintaan yhtä paljon kantaa kuin ensimmäisessä twiitissäänkin.
”Ai eka twiitti ikinä? No varmaankin jotain, että Täällä ollaan! Mikähän juttu tää on? Todennäköisesti aika tyypillinen”
Ensimmäinen twiitti oli On myös twitterissä, eli aika lähelle arvaus meni.
Nyt on enää vankilakuvan vuoro, mihin Esa Ukkola suostuu naurahtaen.
Poistun huoneesta ja melkein eksyn kunnantaloon.
