Keskiviikkoaamuna 16.11. kävi Hyrylän lukion kirjastossa jo kova tohina. Korjasimme viime hetken muutoksia osallistujalistaan, keitimme kahvia ja vastaanotimme vierailevat tähdet mukaan tekemään kanssamme tätä varsin mielenkiintoista päivää. Samalla kun juhlistettiin YK:n kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää ja ensimmäistä Ahtisaari-päivää, oli lukion opiskelijoilla mahdollisuus osallistua suvaitsevaisuutta edistävään tapahtumaan nimeltä Elävä Kirjasto. Tässä kirjastossa kirjoina toimivat oikeat elävät ihmiset, eli elävät kirjat.
Tänä vuonna eläviä kirjoja oli yhteensä 14, kun ikävä kyllä maahanmuuttaja ja moniavioinen eivät päässeetkään tulemaan. Ensimmäistä kertaa kirjastollamme oli myös teema, julkisuus. Teema näkyi muun muassa kirjoille annetuissa kysymyksissä, joilla he pystyivät aloittamaan vuoropuhelun lainaajajoukkonsa kanssa. Teeman vuoksi kutsutuista osa liittyi varsinkin mediaan ja julkisuuteen. Esimerkiksi tunnettu tv-näyttelijä keräsi hyvin paljon kiinnostuneita kuuntelemaan, millaista näyttelijän arki oikeasti on ja sekoitetaanko hänet useinkin roolihahmoon.
Ex-ex-gay, eli jo kerran ”käännytetty” homoseksuaali, sai lainaajat järkyttymään koskettavalla tarinallaan siitä, kuinka muutama vuosikymmen sitten homot ovat joutuneet elämään oikeasti piilossa ja poissa julkisuudesta. Olli Ståhlströmin mukaan kaikesta pitää saada puhua avoimesti, jos niin haluaa. ”Kuopion yliopistossa viran saadessani halusin, että minut esiteltäisiin suoraan homona, mikä ehkäisi turhan juoruamisen ja selän takana puhumisen. Savon Sanomien kolumnisti kirjoitti virasta lähdettyäni, että meillä Savossa on ollut kaksi moraalistauudistajaa: Minna Canth ja Olli Ståhlström”, Ståhlström kertoi.
Elävän kirjaston paneelikeskustelu kiinnosti Hyrylän lukiolaisia.
Lainausten jälkeen kokosimme kaikki paikalle jääneet kirjat ja opiskelijat auditorioon paneelikeskusteluun. Aivan aluksi katsoimme lämmittelyksi Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan pahennusta herättäneen saamelaissketsin, josta lähdin yhdessä Riina Kujanpään kanssa johdattelemaan keskustelua Suomen omista vähemmistöistä, yleisesti suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden kautta positiiviseen maahanmuuttoon. Aiheet kirvoittivat niin panelisteissa kuin yleisössäkin loistavia kommentteja ja kannanottoja.
Varsinkin keskustelu itse rasistin stereotypioista oli hedelmällinen. Suvaitsemattominta suomalaista kuvattiin lähes yksimielisesti keski-ikäiseksi maalaisseudulla eläväksi mieshenkilöksi. Koska Elävän kirjaston periaatteena on purkaa stereotypioita, sanoikin ensimmäisen vuositason opiskelija Oskari Mantere varsin osuvasti, että rasisteja on kaikissa ikäluokissa, myös nuorisossa. Miro Pennanen, joka kuvasi olleensa ennen lukioon tuloaan ”perussuomalaisfanaatikkorasisti”, käytti loistavan puheenvuoron: ”Varmaan ainut asia, jossa olen optimisti, on se, että vielä jonain päivänä vähemmistöjä ja/tai erilaisten ihmisryhmien edustajia alettaisiin pitää yksilöinä ja erillisinä ihmisinä.”
Joku voisi kysyä, miksi lukiossa, joka tähtää ylioppilaskirjoituksissa selviämiseen, on koko päivän kestävä tapahtuma, joka on vieläpä rehtorin hyväksymä. Lukiossa pitäisi olla vielä enemmän tapahtumia, jotka antaisivat koululaitokselle oikeasti yleissivistävän leiman. Tällaisista tapahtumista oppii ainutkertaisia asioita, joita ei kirjoista pänttäämällä opi. Koulumme äidinkielenopettaja Salla Mikkola nosti esille myös sen, kuinka tärkeää kokemusta tämän kaltaisen tapahtuman järjestäminen tuo oppilaskunnan hallitukselle. En voi muuta kuin olla samaa mieltä ja kiittää kouluamme siitä, että meillä on mahdollisuus olla mukana näin tärkeässä asiassa.
Aktivisti-kirja Juhis Ranta kiteytti mielestäni koko tapahtuman idean: ”Haluan kannustaa teitä keskustelemaan ystävien ja perheen kesken asioista ja seuraamaan mediaa. Ja ylipäätänsä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja löytää sellaisia vaikuttamisen tapoja, jotka ovat itsellenne sopivia.”
Ainakin ex-ex-homoa ja kohujulkkista lainanneet Jenny Luukkonen, Marika Ahlgren,Anna Luuloung ja Senni Kokko olivat yhtä mieltä Elävän kirjaston mieltä avartavasta voimasta. ”On todella mielenkiintoista päästä kuulemaan kirjojen tarinoita siitä, millaista on olla kenties erilainen kuin muut ja niin, ettei siinä todellakaan ole mitään pahaa. Sitä oppii suvaitsevaisemmaksi”, ilmaisi Senni Kokko mielipiteensä, kun tiedustelin innostusta osallistua samanlaiseen tapahtumaan myös ensi vuonna.
Sain tilaisuuden muutaman minuutin kahdenkeskiseen haastattelutuokioon Esko Koveron kanssa, joka näyttelee Salatuissa elämissä Ismo Laitelaa. Ystävällisesti hän kirjoitti pyynnöstäni vielä kaksi nimikirjoitusta kahdelle salkkarifaniystävälleni, vaikka oli niitä jo koko kirjastoajan varmasti tottuneena raapustellut.
Ismo Laitela alias Esko Kovero jakamassa nimikirjoituksia.
Mitä pidit tapahtumasta?
– Silloin kun minuun otettiin ensimmäisen kerran yhteyttä ja luin ensimmäisen kerran asiasta, huomasin jo heti, että olette tosissanne asian suhteen. Tämä oli erittäin hyvin valmisteltu, ja näki, että te olette paneutuneet asiaan. Eli ei minulla ollut kahta vaihtoehtoa, että jos vain pääsen niin ilman muuta tulen tukemaan teitä tässä arvokkaassa työssä.
Millä tavalla suvaitsevaisuutta tulisi mielestäsi lisätä?
– Suvaitsevaisuushan on ilmastonmuutoksen ohella yksi sellaisista asioista, millä tämä maailma pysyy kasassa vielä ehkä muutaman kymmenen vuotta. Riidanhan saa aina aikaiseksi vaikka mistä, mutta suvaitsevaisuus on paljon vaikeampaa ja sen eteen pitää ponnistella hirveän paljon – siis kaikkien osapuolten!
- Elävä kirjasto on vuonna 2000 tanskalaisten nuorten aloittama metodi, joka rantautui ensimmäisen kerran Suomeen vuonna 2006 Maailmakylässä -festivaaleille.
- Hyrylän lukiossa tapahtuma oli kolmatta kertaa ja sen järjestivät jälleen lukion oppilaskunnan hallitus muutaman vapaaehtoisen avustuksella.
- Elävän kirjaston tarkoituksena on lisätä suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä antamalla opiskelijoille mahdollisuus tavata ihmisiä, joita he eivät välttämättä muuten tapaisi tai edes huomaa tapaavansa. Käytännössä tämä tapahtuu kirjojen ja lainaajien välille syntyvän vuoropuhelun avulla.
- Tänä vuonna Hyrylän lukiossa vierailivat muun muassa aivovammainen, presidenttiehdokas, ex-ex-gay, muslimi, Nokia Mission pastori ja muusikko, entinen koditon, kohujulkkis, ruumiinavaaja ja aktivisti. Erityisen kiinnostavia olivat kirjanimikkeet ex-ex-gay, ruumiinavaaja, kohujulkkis, tv-näyttelijä ja varsinkin opettajia kuuntelemaan kerännyt presidenttiehdokas.
- Tälläkin kertaa lainaajien mielestä kolme lainauskertaa oli aivan liian vähän – metodi siis on nuorten ja myös aikuisten mielestä todella mieltä avartava ja mielenkiintoinen. Esimerkiksi abiturientti Lotta Lammi tuli käytävällä kehumaan tämän vuoden Elävää kirjastoa ehdottomasti parhaaksi kirjastoksi.
[/stextbox]
