Disneyn prinsessaelokuvia on näytetty kautta aikojen. Oma lapsuuteni oli prinsessasatujen ja mekkojen täyteinen. Ihailin prinsessoja ja halusin olla kuin he. Kasvaessani näistä mekoista olen huomannut, että etenkin vanhoissa Disneyn prinsessaelokuvissa on epäkohtia, jotka voivat luoda lapsille epärealistisia odotuksia rakkaudesta, kauneudesta ja sukupuolirooleista. Näitä elokuvia katsoessa voi huomata, että prinsessat kuvataan avuttomina, naiiveina ja kiltteinä tyttöinä, jotka odottavat lemmenkipeänä prinssin pelastusta. Eikö elämässä muka ole muuta tavoitetta kuin rakkaus?
Prinsessat ovat ulkomuodoltaan melko samanlaisia. He ovat laihoja, kapeavyötäröisiä, kapeakasvoisia, suurisilmäisiä ja pieninenäisiä. Elokuvat luovat kapean kuvan kauniista naisesta, mikä voi vaikuttaa lapsen minäkuvaan. Lisäksi näissä tarinoissa vielä korostetaan heidän kauneuttaan. Esimerkiksi Prinsessa Ruususessa haltijakummit antavat Auroralle lahjaksi kauneuden ja musikaalisen lahjakkuuden. Tämä ei anna paljon tilaa sisäiselle kaunedelle, esimerkiksi älykkyydelle.
Tarinan pahikset poikkeavat tästä muotista. Siinä missä prinsessat luovat passiivista, lempeää ja hyveellistä naisen kuvaa, tarinan pahikset ovat itsenäisiä, ilman miestä pärjääviä vahvaluonteisia naisia. Näin on esimerkiksi Prinsessa Ruususessa, Tuhkimossa ja Lumikissa. Pienessä merenneidossa on myös pahiksena nainen, Ursula. Tarinassa on kohta, jossa Ursula muuttaa muotoaan ihmiseksi. Ihmisenä hän on hoikka, siro tyttö. Viestiikö tämä, että jotta saisi miehen kiinnostumaan, pitää olla hoikka ja kaunis? Vasta Disneyn myöhemmässä tuotannossa esiintyy miehiä tarinan pahiksina.
Kun katsoin pienenä Prinsessa Ruususta mietin, miksi häntä ei näytetä enemmän. Miksi hänen luonteestaan annetaan vain pintaraapaisu? Tuntui, että hänellä ei juuri ole omaa ääntä. Lähes kaikki tarinassa tapahtuu Auroralle eikä hän saa vaikuttaa loppuratkaisuun. Esimerkiksi hänet pakkonaitetaan prinssille. Tämä tekee hänestä kahden kuninkaan pelinappulan. Koska kuningaspari ei kutsu Pahatarta ristiäisiin, kostoksi Aurora pistää sormensa värttinään. Ei ollut Auroran syy, että Pahatarta ei kutsuttu. Lopuksi tietysti prinssi pelastaa hänet.
Tämä tekee Aurorasta melko passiivisen toimijan koko sadun ajaksi. Ainut missä prinsessan aktiivisuus näkyy, on kun hän menee metsään ja rakastuu prinssiin.
En väitä, että Prinsessa Ruusunen olisi huono esikuva lapsille, mutta ei se minun top viitoseeni ainakaan pääse. Aurora on oman tarinansa heittopussi, ja hänen elämänsä tavoite on rakkaus.
Vaikka Kaunotar ja Hirviö korostaa enemmän tätä sisäistä kauneutta ja prinsessaa aktiivisena toimijana, tarina tulee ajatusta siitä, että väkivaltainen mies muuttuu, kun nainen vain rakastaa tarpeeksi. Tarinassa Hirviö ottaa Bellen vangiksi ja oln aggressiivinen häntä kohtaan. Kaikki kuitenkin annettiin anteeksi, koska rakkaus muuttaa Hirviön. Belle unohtaa sen, että Hirviö on ottanut hänen isänsä vangikseen. Elokuvan antama kuva on haitallista tosielämän suhteille, sillä tämä on juuri parisuhdeväkivallan oravanpyörä. Yleensä jäädään suhteeseen, sillä uskotaan, että kaikki kääntyisi vielä paremmaksi.
Näissä tarinoissa on myös hyviä puolia. Ystävällisyys, kiltteys, epäitsekkyys ovat hyviä luonteenpiirteitä, jotka ovat osatekijöinä prinsessojen onnellisessa lopussa. Esimerkkinä tästä on se, kuinka Tuhkimo kuvataan sisukkaana. Hän ei lannistu, vaikka häntä kohdellaan kaltoin. Tuhkimo on äitipuolensa ja sisarpuoliensa henkisen väkivallan uhri. Mulan taas on määrätietoinen nuori nainen, joka lähtee taistelemaan isänsä puolesta sotaan. Jasmin haluaa päättää itse omasta tulevaisuudestaan.
Tämä aihe selvästi jakaa mielipiteitä. Itse olen tyytyväinen, että Disneyn nykytuotannossa tuttua muottia naisesta rikotaan. Frozen rikkoo hiukan tätä kuvaa miehestä naisen pelastajana, ja Merida on itsenäinen, rohkea prinsessa. Hänen tarinassaan tärkeää on äidin ja tyttären välinen suhde.
Ymmärrän, että siihen maailmanaikaan, kun nämä tarinat tehtiin, oli erilainen maailmankuva, mutta haitallisinta ehkä on, että näitä tarinoita näytetään edelleen lapsille. Koska lapset ottavat helposti mallia näkemästä, kokemastaan ja muiden henkilöiden toiminnasta, olisi vanhempien hyvä katsoa lasten kanssa näitä elokuvia ja keskustella näistä pienistä epäkohdista.
Viivi Uuksulainen
