“Valkoinen maa, lunta sataa. Tässä mä seison takki auki taas…” eiku, hetkinen. Missä on meidän lumemme? Kun katson huoneeni ikkunasta ulos, en näe muuta kuin vesisateen ja vihreän nurmikon. Olihan nyt joulukuu?
Muistan, että ollessani pieni, juoksin keittiön ikkunaan ja huusin: “Täällä sataa lunta!” Sitten puin toppapuvun päälleni, pistin pipon päähäni ja hanskat määrätietoisesti käsiini ja lähdin tömistellen ulos. Aloin tehdä lumipalloja, lumiukkoa, lumilyhtyjä… ja ties mitä muuta. Kuinka ihanaa oli tulla takaisin sisälle lämpimään illan alkaessa hämärtyä ja käpertyä viltin alle katsomaan joululeffoja, samalla kun lumi leijaili hiljalleen maahan. Sitä tunnetta ei voittanut mikään!
Nykypäivänä valitettavasti on harvinaista, että saisimme valkoisen joulun. Miten joulupukki lentää maailman lasten luokse, jos ei pysty laskeutumaan lumeen? Valkoinen joulu on kuitenkin ihme, jota kaikki odotamme. Joulufiiliksen löytää itsestään, joulukoristeista pöydällä, piparien tuoksusta ja kynttilän valosta. Luminen maisema kuitenkin joka vuosi kruunaa joulun. Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että jos kaikki toivomme yhtä kovasti lunta, jouluaamuna voimme herätä upeaan valkeaan näkyyn. Joulussahan on tietynlaista taikaa, eikö? Onneksi kuitenkin joulussa on kyse lähimmäisten rakkaudesta, välittämisestä, antamisen ilosta ja yhdessäolosta. Ainakin voimme kuunnella joululauluja, joissa lauletaan lumesta. Pääsemme aika lähelle sitä, että olisi oikeasti lunta!
Nyt joululomalla on lupa rentoutua täysin ja unohtaa kiire ja stressi. Koulutyöt voi hetkeksi laittaa hyvällä omalla tunnolla sivuun ,ja kun taas pian on uuden vuoden aika, pääsemme aloittamaan sen hyvin levänneinä ja valmiina uuteen upeaan vuoteen! Hyve-lehden tiimi toivottaa kaikille ihanaa ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2020!
