Opettajahaastattelussa on tällä kertaa lukiomme uusi matematiikan opettaja Johanna Engblom. Keski-Suomesta kotoisin oleva Engblom asuu nykyisin Keski-Uudellamaalla perheensä kanssa. Varhaislapsuudessa kerhotädin apulaisen ammatista haaveillut Engblom lähti opiskelemaan lukion jälkeen matematiikkaa yliopistoon. Engblom on aina pitänyt matematiikasta, joten valinta lähteä opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon oli selkeä. Engblom valitsi yliopistossa sivuaineeksi kemian, jonka lisäksi hän opiskeli tilastotiedettä ja biologiaa. Ura matematiikan opettajana ei ollut alusta asti selvä, sillä Engblom ei haaveillut yliopiston alussa opettajuudesta eikä hänestä pitänyt tulla opettajaa. Engblom kiinnostui opettajuudesta ja päätti suorittaa opettajan pedagogiset opinnot saadakseen pätevyyden toimia matematiikan opettajana.
Matematiikan opinnot yliopistossa olivat Engblomin mukaan vaativat, laaja-alaiset mutta myös hyödylliset. Opinnoissa oppi laajasti matematiikkaa, toteaa Engblom. Engblomin suosikkikurssi yliopistosta, joka on jäänyt hänelle eniten mieleen, on logiikan kurssi. Lisäksi Engblom piti kemian opinnoista, erityisesti käytännön kemiallisista kokeista laboratoriossa. Matematiikan opettajan opinnoissa kiinnostavinta olivat harjoittelut, ja erityisesti lukiossa suoritettu soveltava harjoittelu on jäänyt mieleen. Harjoitteluissa Engblom sai kokemusta oppituntien suunnittelusta ja käsityksen siitä, millaista on olla opettaja.
Yliopistoaika oli mukavaa itsenäistymisen aikaa, toteaa Engblom. Hän koki yliopistossa vapaa-ajan, harrastusten ja opiskelun yhdistämisen ja tasapainottamisen haastavaksi aikaa vievän kilpatanssiharrastuksen takia. Engblom pohtii, että hän saattaisi olla tanssinopettaja, jos ei olisi opiskellut matematiikan opettajaksi. Hän kertoo pohtineensa tanssinopettajan uraa, sillä moni kaveripiiristä haki opiskelemaan tanssinopettajaksi. Ilta- ja viikonlopputyö tanssinopettajana ei kuitenkaan houkutellut hakeutumaan alalle. Vaikka tanssista ei tullut Engblomin uraa, hän jatkoi aktiivista tanssiharrastusta yliopistossa opiskellessaan. Nykyään Engblomin vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa jalkapallon parissa. Engblom harrastaa nykyisin itsekin jalkapalloa mimmifutisjoukkueessa ja lenkkeilee kävellen. Engblom pitää kävelylenkeistä erityisesti syksyisin ruskan aikaan.
Helposti innostuvaksi itseään kuvaava Engblom toteaa, että parasta hänen työssään on, kun opiskelija oivaltaa ja oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Haastavinta hänen työssään on katsoa vierestä, kun opiskelijalla ei ole motivaatiota oppimiseen. Kun tehtävät pilkkoo riittävän pieniksi, jokainen saa oppimisen elämyksen, kertoo Engblom. Matematiikan opettajana Engblom kuvaa itseään tarkaksi ja vaativaksi, mutta myös kannustavaksi ja helposti lähestyttäväksi. Hän kokee, että tunneilla on tärkeää olla turvallinen ilmapiiri, jossa saa tehdä virheitä. Onnistumisen elämys tulee opiskelijalle, kun on sopivan tasoisia tehtäviä, pohtii Engblom. Hyvä työrauha luokassa ja rauhallisuus auttavat oppimisessa, lisää Engblom.
Engblom toteaa, että lukiossa matematiikan opinnoissa on tärkeää opetuksen seuraamisen. Engblom kertoo, että kun asia on jotenkin tuttu, on helpompi lähteä tekemään tehtäviä ja syventämään osaamista. Itsenäinen laskeminen on myös tärkeää, ja kannattaa laskea laskut rauhassa ja laadukkaasti, jolloin oikeasti ymmärtää asian, toteaa Engblom. Engblomin mielestä oppiminen voi olla myös hauskaa pohtimalla yhdessä laskuja esimerkiksi kaverin kanssa. Yo-kirjoituksiin lukiessa Engblom kokee tärkeäksi yo-tehtävien harjoittelemisen ja niiden pisteyttämisen, jotta näkee, miten hyvin tehtäviä osaisi tehdä. Erityisen tärkeää olisi tehdä eri aihepiirien tehtäviä sekaisin, sillä ylioppilaskirjoituksissa tehtävät eivät ole kurssikohtaisesti vaan sekaisin, toteaa Engblom.
