Yhdysvaltain presidentinvaalien tärkeimmät tapahtumat:
- Donald Trump ja Joe Biden väittelevät toisiaan vastaan.
- Trump yritetään murhata.
- Joe Biden vetäytyy ehdokkuudesta ja tukee Kamala Harrisia ehdokkaaksi.
- Harrisin kampanjassa alkaa nousukaudella ja jopa hurmoksellinen elokuulla. Harris kerää yhden päivän aikana 81 miljoonaa dollaria vaalikampanjalleen ja saa monien julkisuuden henkilöiden ja vahvojen demokraattivaikuttajien tuen.
- Molemmat ehdokkaat nimeävät varapresidenttiehdokkaana: republikaaneilla J. D. Vance ja demokraateilla Tim Walz.
- Harrisin ja Trumpin ensimmäinen vaaliväittely koituu niukaksi Harrisin voitoksi.
- Molemmat kiertävät ympäri maata ja pitävät vaalitilaisuuksia etenkin vaa’ankieliosavaltioissa. Ehdokkaat ovat kannattajamittauksissa hyvin lähellä toisiaan.
- Varapresidenttiehdokkaat J. D. Vance ja Tim Walz kohtaavat väittelyssä. Väittely on hyvin tasaväkinen, ja siinä nähdään maltillista ja kunnioittavaa keskustelua, mikä on hyvin erilaista kuin Harrisin ja Trumpin väittelyssä.
- Trump pitää vaalitilaisuuden samassa paikassa, jossa hänet yritettiin salamurhata. Elon Musk pitää kannatuspuheen.
- Trump kieltäytyy jo perinteeksi muodostuneesta 60 minutes -ohjelmasta. Harris osallistuu ohjelmaan. Molemmat yrittävät vedota nuoriin äänestäjiin vierailemalla nuorille suunnatuissa podcasteissa.
Mitä tapahtuu Yhdysvaltojen ulkopoliittiselle linjalle, kun seuraava presidentti astuu virkaansa? Koko maailma jännittää, mitä tapahtuu marraskuun 5. päivänä, kun Yhdysvalloissa valitaan uusi presidentti. Ehdokas Donald Trump ja hänen varapresidenttiehdokkaansa J. D. Vance edustavat republikaanien leiriä, kun taas Kamala Harris ja hänen varapresidenttiehdokkaansa Tim Walz edustavat demokraattien leiriä. Harris ja Trump ovat hyvin lähellä toisiaan kannattajamittauksissa. Yhdysvaltalaisen Fivethirtyeight-sivuston mukaan lokakuun 8. päivänä Harris johtaisi mittauksia kolmella prosentilla. Johto on kuitenkin hyvin niukkaa, eikä eniten ääniä saanut aina voita kamppailua. Tämä nähtiin vuonna 2016, kun silloinen demokraattiehdokas, Hillary Clinton hävisi Donald Trumpille, vaikka hän sai melkein kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump. Silti Trump voitti, koska hän sai valitsijamiehiltä enemmän ääniä kuin Clinton.
Vielä ei siis voida sanoa, kumpi ehdokkaista vaalit voittaa. Sen voi kuitenkin sanoa, että vaalien tulos vaikuttaa koko maailmaan. Yhdysvallat on maailmanpoliittisesti yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista maista. Suurvalta nousi 1900-luvulla maailman suurimmaksi talousmahdiksi, ja kasvu on jatkunut 2020-luvulle asti. Yhdysvallat ovat siis merkittävä pelaaja maailmanpolitiikassa. Maan ulkopoliittinen linja on kuitenkin vaihdellut 1900-luvulta nykypäivään paljon.
Yksi syy, miksi Yhdysvallat on voinut kasvaa niin valtavaksi talousmahdiksi, on maan harjoittama isolaatiopolitiikka. Kun muut maat kävivät sotaa, Yhdysvallat oli eristäytyneenä eikä usein liittynyt sotaan muuten kuin esimerkiksi lähettämällä joukkoja tai rahoittamalla poliittisen lännen maiden armeijoita. Ulkopoliittinen linja muuttui kuitenkin useassa kohtaa myös interventionismiksi. Esimerkiksi vuonna 1917 presidentti Woodrow Wilson teki kongressille esityksen, jonka mukaan maan pitäisi auttaa ympärysvaltoja sodassa. Vuonna 1949 perustettu Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato sitoi Yhdysvallat laajasti mukaan maailmanpolitiikkaan, ja toisen maailmansodan jälkeen annettu Marshall-apu keskeytti kommunismin leviämisen Euroopassa. Miten käy maan ulkopoliittisen linjan, kun uusi presidentti astuu virkaansa?
Ehdokkaat edustavat hyvin erilaisia ulkopoliittisia linjoja. Samaan aikaan kun Trump ajaa tiukkaa maahanmuuttolakia ja rajavartiota sekä Yhdysvaltain ulkopoliittisen roolin pienenemistä, ajaa Harris aikalailla samoja ulkopoliittisia tavoitteita kuin nykyinen presidentti Joe Biden. Harris aikoisi tukea Ukrainaa ja kokee kansainvälisen yhteistyön hyvin tärkeäksi. Presidenttiehdokas on sanonut, että Yhdysvallat aikovat tukea Ukrainan jälleenrakentamista ja Ukrainan aseistamista jatkettaisiin hänen kaudellaan samalla tavalla. Harris tukee Naton laajentumista itään ja haluaa pienentää Kiinan vaikutusvaltaa. Harris on ajanut varapresidenttikaudellaan esimerkiksi TikTokin kieltämistä ja Taiwanin tukemista Kiinan aiheuttamien jännitteiden jatkuessa. Hän tuomitsee Kiinan ihmisoikeusrikkomukset. Harris tukee Israelia, mutta on vaatinut tulitaukoa ja aselepoa moneen otteeseen jo maaliskuussa. Hän kannattaa kahden valtion mallia.
Trump sanoo, että hänen ulkopoliittinen linjansa ja toimintansa lopettaisi Yhdysvaltain Kiina-riippuvuuden ja että hän laittaisi täytäntöön neljän vuoden suunnitelman, jonka avulla hän vähentäisi välttämättömien hyödykkeiden tuomista Kiinasta ja lopulta lopettaisi sen kokonaan. Tämä koskisi esimerkiksi lääkkeitä, jotka pitäisi hänen mukaansa tuottaa Yhdysvalloissa. Trump on tavannut uiguuri-vähemmistön edustajia ja arvostellut kiinalaisia heidän ihmisoikeusrikkomuksia aiheuttavasta toiminnastaan. Trump on puhunut paljon siitä, miten aikoo vähentää Yhdysvaltojen roolia Natossa. Trump on kritisoinut paljon Naton velvoitetta muiden jäsenmaiden puolustuksessa. Trumpin mukaan Nato-maat käyttävät Yhdysvaltoja hyväkseen taloudellisesti. Presidenttiehdokas on haastatteluissa ilmaissut sen, että hänen kaudellaan ei puolustettaisi maita, jotka eivät pystyisi käyttämään kahta prosenttia bruttokansantuotteestaan maanpuolustukseen.
Edellisellä kaudellaan Trump vähensi joukkojaan Afghanistanissa ja Iranissa. Trump pysyisi Israelin tukena. Vuonna 2017 Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirsi Yhdysvaltain suurlähetystön sinne. Trump uskoo, että hän pystyisi ratkaisemaan Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin. Hän uskoo myös, että pystyisi yhdellä puhelinsoitolla lopettamaan Ukrainan sodan. Hän on sanonut, ettei aio antaa tukea Ukrainalle, jos nousisi valtaan, ja että eurooppalaisten valtioiden pitäisi tukea paremmin toisiaan.
Miten siis käy, kun vaalien tulos on laskettu? Mitä maailman ulkopoliittisella kartalla tapahtuu? Jatkuuko interventionismi vai syntyykö uusi isolaatiopoliittinen Amerikka? Mitä tapahtuu Euroopassa ja muissa maanosissa, kun yhtäkkiä puolustuspolitiikkaa pitääkin harjoittaa aiempaa itsenäisemmin? Vain aika kertoo, mitä tapahtuu.
Lähteet:
https://www.cfr.org/election2024/candidate-tracker/kamala-harris#defense-and-nato 8.10.
https://www.cfr.org/election2024/candidate-tracker/donald-trump#defense-and-nato 8.10.
https://www.npr.org/2024/09/07/nx-s1-5074203/kamala-harris-foreign-policy 8.10.
